Traficomille voi ilmoittaa muun muassa laittomasta verkkosisällöstä, tietojen poistamisesta tai sometilin sulkemisesta. Yhteydenotosta voi seurata järeitä toimenpiteitä.
>Suomalaisilla on ollut helmikuusta asti mahdollisuus valittaa nettijättien toiminnasta kotimaiselle viranomaiselle, Traficomille. EU:n digipalveluasetuksen (DSA) ansiosta se voi puuttua esimerkiksi Googlen, Metan tai X:n toimintaan.
>Ilmoittaminen myös vaikuttaa, sanoo projektipäällikkö Jarmo Riikonen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin datatalousverkostosta.
>– Suurten digijättien osalta asetusta valvoo EU-komissio, ja sillä on käytettävissä järeitä toimenpiteitä palveluasetusta rikkovia toimijoita kohtaan. Puhutaan esimerkiksi todella isoista sakoista.
>Muita toimijoita valvoo kansallinen viranomainen, Suomessa pääosin Traficom. Myös niillä on keinoja puuttua asetuksen rikkomiseen.
"Nettijätti" tässä yhteydessä tarkoittaa palvelua joka löytyy EU:n määrittelemältä listalta. Siellä on palveluita, joita voisi odottaakin näkevänsä, Google (hakukone, appikauppa, kauppakauppa, kartat ja Youtube mainittu erikseen), Amazon Europe, Apple App Store, Facebook (myös Instagram), LinkedIn, TikTok, X ja Wikipedia. Mut siellä on kans jonkin verran yllättäviä palveluita, kuten AliExpress, Booking.com, Shein, Temu ja Zalando.
Sit aivan yllätäen, tai ehkä olis pitäny arvata, siellä on kans Bing (Google Search, mut huonompi), Pornhub, XNXX ja Stripchat, josta kuulen nyt ensimmäistä kertaa, kiitos EU.
"Nettijättien" ja pienempien palveluiden pitää antaa käyttäjilleen oikeuksia, jotka on listattu tässä. Huomionarvoisia nostoja voi olla; oikeus saada tietoa sisällön poistamisesta tai palvelun käytön rajoittamisesta, oikeus valittaa jos palvelussa on pimeitä käytäntöjä (dark patterns), tai jos yhteiskunnallisen tai poliittisen mainonnan tunnistettavuudessa ja avoimuudessa on puutteita.
Tästä erillinen on Digital Markets Act (DMA), joka määrittelee miten verkkokauppojen pitäsi toimia, sen yhteydessä on erikseen määritelty portinvartijat. Näillä ja pienemmillä palveluilla on velvollisuuksia pitää digitaalinen kauppa reiluna. Näille isoille DSA- ja DMA-listatuille on lisäksi whistleblower-mahdollisuudet, jos sattuu työskentelemään sellaisessa ja joku ongelma ei korjaannu sisäisesti.
Linkeistä voi löytyä seliteettä lyhenteet VLOP ja VLOSE, jotka on Very Large Online Platform ja Very Large Online Search Engine.
Traficom käyttää noista nimitystä verkkoalusta, mä kutsun niitä palveluiksi, koska aika monella on reaalimaailman komponentti, eli palvelu ei rajoitu vain verkkoon. Verkko olis se tekninen härveli, joka mahdollistaa noiden maailmanlaajuisen toimimisen.
Kun EU:n jäsenmaat on jäänyt digipalveluiden kehittämisen junasta, moni meidän käyttämä isompi palvelu on Yhdysvalloista. Ne, tietenkin, tekee palveluidensa säännöt omien kansallisten piirteidensä mukaisesti ja ne säännöt voi näyttää täältä kaukaa katsottuna käsittämättömiltä. Se liitettynä siihen että jotkut palveluita pyörittävät yritykset on valtavia, voi johtaa siihen että omituisen minimaan yksittäisen käyttäjän huolelle ei löydy kuulevaa korvaa. Käytäntö kertoo meille löytyykö sitä korvaa tulevaisuudessakaan, artikkeliin linkattu esimerkki vois antaa ymmärtää et ei löydy.
>Kun Instagram esti maksetun mainoksen, Uhanassa alettiin ymmärtää, mistä on kyse.
>– Tajusimme, että Instagram koki printtipaitojen tekstit ongelmallisiksi ja esti kuvat automaattisesti.
>Uhana sai lopulta mainoksensa näkymään Instagramissa ottamalla yhteyttä Metaan.
>Koska muuta näkyvyyttä edelleen rajoitettiin, yhtiö julkaisi somessa itse sensuroimiaan kuvia uuden malliston paidoista.
>[sensuroimattomissa] Paidoissa luki diversity eli monimuotoisuus ja human rights eli ihmisoikeudet.
Internetin balkanisoinniksi kuvataan menossa olevaa muutosta, jossa maailmanlaajuisen verkon sijaan meille on tullut pirstaloitunut verkko. Yhtenä osana sitä Kiina ja Venäjä on estäneet länsimaisten palveluiden käyttöä. Pirstaloitumista pidetään huonona kehityksenä, mut rinnakkaiset paikalliset palvelut näyttää onnistuneen, kuten lokalisoidut hakukoneet tai Amazon Europe. Joten, voisko meillä olla olemassaolevien palveluiden lisäksi vaikka Youtube Europe tai Instagram EU?
Nää ennustukset on aika vaarallisia, kun ollaan poikkeustilanteessa Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan takia. Sota on tyypillisesti tilapäinen tila, joten voidaan odottaa että tämäkin sota loppuu jossain vaiheessa. Silloin meille turvaan tulleet ukrainalaiset voi haluta palata kotiin ja sodan aiheuttama muuttoliike vaihtuu päinvastaiseksi. Tilastokeskus kertoo saman julkaisussaan:
Väestöennustelukuja tarkasteltaessa onkin hyvä muistaa, että ennuste osoittaa vain sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana seuraavat vuosikymmenet.
Tilastokeskus on myös tarkka termeistään, ne ei kutsu jotain asiaa väärällä nimellä. Mut tässä Hesarin artikkelissa huoltosuhde-termiä käytetään huolimattomasti. Vaikka Tilastokeskus käyttää julkaisussaa termiä väestöllinen huoltosuhde, Hesari puhuu vain huoltosuhteesta.
Ero on merkittävä, koska vain taloudellinen huoltosuhde on se mikä pitää pään pinnan yläpuolella. Jos Hesarin tapaan selittää vain huoltosuhteesta, voi olla että kuulija pohtii taloudellista huoltosuhdetta, kun kyse on väestöllisestä. Hyvä väestöllinen huoltosuhde on edellytys hyvälle taloudelliselle huoltosuhteelle, mutta hyvä väestöllinen huoltosuhde ei ole hyvän taloudellisen huoltosuhteen tae.
Väestollinen huoltosuhde on mainittu Tilastokeskuksen julkaisussa:
Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti
Taloudellinen huoltosuhde on taas:
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien yhteenlaskettua määrää suhteessa työllisten määrään. Työssäkäyntitilastossa lasketaan, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa on sataa työllistä kohden.
Hallitus esittää rahoitusta kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamista varten. Keskuksen perustaminen edistää osaltaan Suomen kokonaisturvallisuutta; se parantaa kansallista kriisinsietokykyä,
>Avaruustilannekeskus toimii hajautettuna: siviilijohtokeskus perustetaan Ilmatieteen laitokselle yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa, ja sotilasjohtokeskus perustetaan Puolustusvoimien yhteyteen.
>Avaruustilannekeskus valvoo ja ennustaa avaruusympäristön aiheuttamia vaara- ja häiriötilanteita, jotta näihin voidaan ennakolta varautua ja reagoida yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.
>Yhteiskunnan arkiset toiminnot, kuten tietoliikenne, kaukokartoitus ja paikantaminen, sään ja ympäristön seuranta, lentoliikenne sekä turvallisuuden kannalta tärkeä lähialueiden havainnointi tarvitsevat satelliittijärjestelmiin nojaavia palveluita. Näiden palveluiden häiriötöntä toimintaa uhkaavat erilaiset lähiavaruuden ilmiöt, kuten avaruussään häiriöt sekä satelliittien ja avaruusromun törmäykset. Lisäksi Maahan putoava avaruusromu ja Maan lähelle tulevat asteroidit voivat aiheuttaa maan päällä vaaratilanteita, joita avaruustilannekeskus ennakoi ja joista se tiedottaa.
>“Tällä hetkellä mikään viranomainen Suomessa ei vielä koordinoidusti havainnoi ja seuraa avaruuden ja avaruustoiminnan häiriö- ja vaaratilanteita. Kun kansallinen avaruustilannekeskus on toiminnassa, se tuottaa ja jakaa kohdennettua avaruustilannetietoa Puolustusvoimille, muille viranomaisille, huoltovarmuuden kannalta kriittisille yrityksille, yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja kansalaisille”, kertoo tutkimusyksikön päällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta.
>Keskuksen perustamistoimet aloitetaan vuoden 2024 joulukuussa. Se saavuttaa täyden toimintavalmiuden vuonna 2028.
Meidän oma Space Force. Isossa maailmassa on jo jonkin aikaa ollut maa-, ilma- ja merivoimien lisäksi avaruusvoimat ja informaatiovoimat. Ne tunnistetaan nykyään viideksi sotatoiminnan ulottuvuudeksi, meillä tulee siis olemaan ainakin neljä niistä. Avaruustoiminta tuli laajemmin ajankohtaiseksi, kun ensin isot maat sai nostettua sinne resurssejaan ja sitten kun ne oppi ampumaan, tai muuten tiputtamaan, vastustajan resursseja alas avaruudesta.
Siviilipuolellakin on erilaisia sovelluksia, jotka on riippuvaisia avaruudessa olevien toimintojen jatkuvuudesta. Suomellakin on jo omia satelliitteja, kaupallinen ICEYE lennättää ilmeisesti reilua tusinaa satelliittia. Ne on synteettisen apertuurin tutkasatelliitteja, joilla voi selvittää jään määrää meressä, mutta myös vihollisen sijaintia sotatantereella.
Normaali ydinvoiman sähköntuotanto kaikista laitoksista yhteensä taitaa olla 4,3-4.4GW, ainakin se oli sitä luokkaa ongelmien välissä. Nyt se on 3,6GW, eli 700-800MW puuttuu yhteensä. Siihen mahtuis yksi pienempi uusi voimala.
Hassuja nää laitokset, ku yks on 28 päivää kiinni, ku oli kosteutta generaattorissa ja toista ei edes sammuteta vaikka tippu sauva reaktoriin.
Niin mäkin ymmärtäisin sen, et jos sauvat joutuu reaktoriin, se pysähtyy.
Vielä lienee epäselvää oliko kyse laiterikosta vai oliko vaikka joku raja-arvo asetettu huonosti ja suoja-automaatio laski siksi sauvan reaktoriin.
Onneksi Loviisa 1 starttaa ennakkotiedoista poiketen jo tänään klo. 18. Jos tuo OL3:n vikatila sattuu jatkumaan pidempään, niin ei ole ihan niin suuri puutos sähköntuotannossa.
Joo, tää vika tuli muutenkin hyvään saumaan, kun missään vaiheessa ei tainnu kulutus ylittää tuotantoa.
Äkillinen vika ei vaikuta ydinturvallisuuteen.
>Olkiluoto 3 oli normaalisti tuotannossa, kun reaktorin yksi säätösauva putosi yllättäen reaktoriin.
>Laitoksen teho aleni tapahtuman takia automaattisesti noin 1 220 megawattiin. Häiriön syyn selvittämiseksi ja vian korjaamiseksi laitoksen sähköntuotantoa on alennettu noin 750 megawattiin.
>Olkiluoto 3 -laitosyksikkö oli normaalisti tuotannossa, kun reaktorin turva-automaatio ajoi odottamatta yhden säätösauvan reaktoriin. Laitoksen tuotantoteho aleni tapahtuman seurauksena automaattisesti noin 1220 MW:iin. Häiriön syyn selvittämiseksi ja vian korjaamiseksi laitoksen sähköntuotantoa on alennettu häiriöohjeen mukaisesti noin 750 MW:iin.
HS:n ja Ylen välittämä ilmeisesti STT:n uutinen kertoo että sauva "putosi" reaktoriin, mut TVO kertoo että automaatio ajoi sauvan reaktoriin. En tiiä kumpi on tarkempi kuvaus tapahtumeesta, mut noissa on aika ero. Yksi voisi tarkoittaa sitä että säätösauva vaikka irtosi ja tippui ja toinen voisi tarkoittaa sitä että turva-automaatio tulkitsi jonkin saamansa lukeman sauvan laskemisen arvoiseksi. Sauvoja on 89 kpl, sauvoilla säädetään reaktion tehoa.
TVO:n OL3-tuotantolukeman mukaan ne on ajamassa sitä oleellisesti pienemmällä teholla kuin 750MW, nyt se on ~340MW ja vartti sitten ~430MW.
e. Fingridin graafin mukaan, ydinvoimaloiden teho tippui nopeasti tänään klo 11.51, jonka jälkeen se oli vakaa klo 12.39 asti. Tiputus oli n. 300MW. Klo 12.39 ydinvoimaloiden yhteisteho tippui toisen kerran n. 900 MW, tiputus oli ensimmäistä hitaampi. Tuotanto on ollut vakaa n. klo 13.42 lähtien, noin 1200MW pienempänä kuin ennen klo 11.51 ongelmaa.
e2. HS korjasi artikkelinsa TVO:n tiedotteen mukaiseksi, eli automaatio ajoi sauvan reaktoriin. Ylen artikkelissa lukee vielä että sauva putosi, vaikka Yle oli korjannut uuden alemman tuotantotehon siihen. Vois olettaa et aiempi kuvaus tuli STT:ltä, mistäköhän ne on sen saanu. Ehkä ensimmäinen tieto oli englanniksi ja ne tulkitsi sanan drop putoamiseksi, vaikka sen voi tarkoittaa myös laskemista. Nordpoolin ilmoituksissa lukee vain "Technical problem on reactor side".
e3. TVO päivitti tiedotettaan:
>Olkiluoto 3 oli normaalisti tuotannossa, kun reaktorin yksi säätösauvoista putosi odottamatta reaktoriin. Putoaminen johtui säätösauvan ajokoneiston vikaantumisesta. Normaalisti ajokoneisto pitää säätösauvat ulkona reaktorista ja turva-automaatio pudottaa häiriötilanteessa säätösauvat reaktoriin.
Eli sauva tosiaan putosi reaktoriin, sitä sieltä poispitävä ajokoneisto oli vikaantunut.
Jos ongelma ei ole ilmeinen, vois arvata et sitä ei lähdetä ratkomaan. Joten "huolipuhe" tai muu tapa saada laajempi yleisö ymmärtämään et ongelma on olemassa, on välttämätön välivaihe. Kirjoituksen pehmeä ratkaisuehdotus kirjojen markkinoinnin lisäämisestä voi edistää lukemista siinä osassa kohdejoukkoa, joka on sille jo entuudestaan altistunut. Mut laaja lukemisen lisääminen vaatinee pakkolukemista. Joka on tietenkin myös hyvä tapa vieraannuttaa joku osa siitä kokonaan.
Edellinen lukemista merkittävästi lisännyt tapahtuma oli varmaan Harry Potter -kirjasarja. Joka toimi koska sen tapahtumat oli kirjojen kohdeyleisön puheenaiheena, ja niihin keskusteluihin osallistuminen vaati kirjojen lukemista. Jos puheenaiheet nyt liittyy vain lyhytvideoihin, tv-sarjoihin ja elokuviin, niiden seuraaminen on edellytys keskusteluihin osallistumiseen.
Kirjojen lukemisella on tässä kohderymässä päämäärää, yksi liittyy kirjan sisältöön. Mut se mikä auttaisi eniten kohderyhmää, on ihan lukemisen mekaaninen harjoittaminen. Jos HP:n kaltainen suosittu kirjasarja tulee taas saataville, lukeminen lisääntyy ja jälkimmäinen päämäärä lähestyy. Mut koska siihen ei voi luottaa, voisi olla välttämätöntä edellyttää edes kirjan tai kahden lukemista vuosittain.
>Nordean palveluissa on häiriöitä. Yhtiö tiedottaa asiakkaitaan esimerkiksi mobiilipalvelussa, että sisäänkirjautumisessa pankin verkko- ja mobiilipalveluihin saattaa esiintyä häiriötä.
Ylen artikkelihistoriaa selaamalla näyttäis siltä että tämä häiriösuma alkoi syyskuun alussa:
2.9. Nordean verkkopalveluissa häiriö
4.9. Nordean verkkopalveluiden häiriö on ohi
Ilmeisesti eri häiriö kuin 2.9.
14.9. Nordean verkkopankin häiriöt korjattu – ensi yölle luvassa mahdollisia katkoja
Aamu alkoi häiriöllä ja päivän aikana Nordea ilmoitti tekevänsä huoltotöitä seuraavana yönä.
16.9. Nordean verkkopalveluissa on häiriö
Huollosta huolimatta, tai sen takia, häiriöt jatkuu.
Huollon jälkeiset häiriöt jatkui useamman päivän, tämän mukaan ne korjattiin 18.9.
Korjaamisesta huolimatta, häiriöt jatkui vielä illalla 19.9.
20.9. Syypäät Nordean verkkopankkihäiriöihin paljastuivat – pankki pahoittelee
>Palvelunestohyökkäykset ja huoltotyöt ovat paljastuneet Nordean verkkopankkipalveluissa syyskuun aikana ilmenneiden häiriöiden aiheuttajiksi.
Vaikea sanoa mikä osa häiriöistä johtui huoltotöistä ja niiden mahdollisesta epäonnistumisesta verrattuna hyökkäykseen. Molemmat on riski tietojenkäsittelylle. Mut, jos Nordea oli hyökkäyksen kohde vasta samaan aikaan huoltotöiden kanssa, se oli 14.9. ja ongelmat alkoi jo 2.9.
>– Nordeassa tehtiin viime viikonloppuna suunniteltuja huoltotöitä. Samaan aikaan kaikissa Pohjoismaissa olemme havainneet tavanomaista enemmän laajoja palvelunestohyökkäyksiä.
21.9. Nordean pankkiongelmat jatkuvat
Tässä Nordea kertoo sekä huoltotöiden että hyökkäyksen olevan syynä häiriöihin.
25.9. Nordea: Hyökkäykset jatkuneet, mutta tilanne on parempi
Vaikka hyökkäykset on jatkunu, palvelu toimii "normaalisti", joten hyökkäys ei silloin ilmeisesti ole häiröiden juurisyy, vaan joko huoltotyöt, niiden epäonnistuminen tai muu siihen liittyvä syy, kuten vaikka se et huollon aikana on vähemmän resursseja joten hyökkäys onnistuu vaikuttamaan palveluun.
Nyt sit ongelmat jatkuu, jos tämä on osa samaa ongelmasumaa, ne on jatkunu jo kuukauden.
Kouvolassa ja Kotkassa oli niin voimakasta satelliittipaikannushäirintää kesällä, että se esti Maanmittauslaitoksen kuvauksia.
>Satelliittipaikannuksen tahallinen häirintä on pilannut Maanmittauslaitoksen ilmakuvauksia ja laserkeilauksia tänä vuonna.
>Laitoksen mukaan häirintä on aiheuttanut merkittävää haittaa Kaakkois-Suomessa. Maanmittauslaitos varoittaa nyt, että häirintä voi vielä aiheuttaa miljoonien eurojen vahingot. Häirinnän lähde on Venäjällä.
>Laserkeilaus tarvitsee onnistuakseen tarkan satelliittipaikannuksen. Kartastopäällikkö Juha Kareinen Maanmittauslaitoksesta kertoo, että heiltä jäi tänä vuonna satelliittihäirinnän vuoksi kokonaan tekemättä Kouvolan alueen laserkeilaus.
>Lisäksi häirintää oli jatkuvasti Kotkan ilmakuvausalueella. Suunnitellulta alueelta ei saatu niin hyvää materiaalia kuin normaalisti.
>”Tilanteen pitkittyessä ongelmat kertaantuvat, koska Ruokaviraston pitää saada ilmakuvat kolmen vuoden välein, että se voi tehdä peltolohkojen tarkastuksen. Se pitää EU:n direktiivin mukaan tehdä kolmen vuoden välein. Jos sitä ei saada tehtyä, tulee siitä sanktioita”, Kareinen sanoo.
>Suomen metsäkeskus ja Metsähallitus käyttävät laserkeilausmalleja puuston inventointiin. Laserkeilauksella saadaan selville puuston pituus ja ilmakuvista puiden laji.
>Lisäksi esimerkiksi Suomen ympäristökeskus käyttää laserkeilausta turvakartoitukseen.
>Maanmittauslaitoksen arvion mukaan laserkeilaus- ja ilmakuvausaineistojen rahallinen hyöty Suomelle on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.
Näitä paikannukseen perustuvia applikaatioita on laaja kirjo, jos paikannus ei enää toimi luotettavasti, tappio häirinnän vaikutusalueella on varmasti paljon suurempi kuin vain tämä Maanmittauslaitoksen.
>Maanmittauslaitos katsoo, että Suomeen tarvitaan satelliittipaikannuksen turvallisuutta parantava palvelu, joka havaitsee ilmassa ja merellä tapahtuvan häirinnän.
>Nykyinen tilannekuva ilmassa ja merellä tapahtuvista satelliittipaikannusjärjestelmien häiriöistä eli gnss-häiriöistä (Global Navigation Satellite System) perustuu usein käyttäjien ilmoituksiin, mihin liittyy epävarmuuksia.
>Maanmittauslaitos haluaisi Suomeen gnss-häiriöiden ”säätiedotteen”, joka tarjoaisi ajantasaista tilannekuvaa paikannussignaalien laadusta. Taajuuksien käytön valvonta ja häiriöselvitys kuuluvat Suomessa Liikenne- ja viestintävirastolle.
Ilmeisesti Maanmittauslaitokselle riittäisi että ne tietää milloin häirintää on, jotta ne saa ajoitettua lentonsa niiden väliin. Joskin vois arvata et jos naapuri tietää milloin häirintä tuo tulosta, ne häiritsee juurikin noiden lentojen aikana.
Paikannussatelliitin signaali tulee yleensä aika korkealta, satelliittien pitää olla ainakin horisontin yläpuolella, jotta vastaanotin näkee ne. Vastaavasti häriö tulee horisontista tai sen alta. Joten äkkipikaisempi vois ajatella et sellaisen antennin kehittäminen vastaanottimille, jossa on nollakohta horisontissa ja pääkeila sen yläpuolella, vois olla parempi suunnitelma, kuin häirinnän paljastin. Vois kuvitella et toimivalle sellaiselle olisi markkinoitakin. Antennitouhut on varmaan haasteellisia, mut tässä tapauksessa antenni ei kaipaa paljoa vahvistusta, vaan vaimennusta horisontaalisesti, ni vois olettaa et rahalla sais.
Jos noita haluaa selata, tässä on kaikkien itsenäisen Suomen valitsemien hallitusten ministerit, niiden sijaiset ja aika ministerinä. Sieltä löytyy myös jokaisen hallituksen hallitusohjelma, esim. ensimmäisen hallituksen ohjelma.
Linkkaamasi artikkeli näyttää kertovan pohdinnasta, joka perustuu kuukausittaisiin keskihintoihin. Niiden käyttäminen on vaarallista, kun pörssihinta määritellään tunneittain ja ne voi vaihdella paljon. Sekään ei oikein auta että lämmittää sähköllä vuorokauden ympäri, koska jos kuukaudessa on kylmä ja kallis jakso, sekä lämpimämpi ja halvempi jakso, kulutus keskittyy kalliimpaan jaksoon. Koska lämmitys vie kylmällä enenmmän sähköä. Eli keskimääräisen hinnan sijaan voi käydä niin että kuluttaa eniten kalleinta sähköä.
Olen samaa mieltä siitä että pitäisi ajatella halvan sähkön säästöä kun on kalliimpaa, eli ei pitäisi hermostua hintapiikeistä. Mutta silloinkin pitää seurata oman kulutuksen keskihintaa, eikä pörssin keskihintaa, koska ne usein on eri numero.
Pörssi on halvin, jos pystyy vaikuttamaan kulutukseensa. Jos on sähkölämmitys, sitä voi joutua käyttämään vaikka on kallista sähköä. Oma viimeisen vuoden hinta on ollu 6 c/kwh, osittain ainakin koska pystyn kaukolämmön takia vaikuttamaan milloin käytän sähköä. Vuosi tästä eteenpäin, futuureiden hinta on vähän yli 6c/kWh, johon jälleenmyyjä lisää oman katteensa. Sellasenaan hinta olisi suurempi, mut jos joutuu kuluttamaan paljon juurikin kylmällä säällä tai päiväsaikaan, tilanne voi kääntyä toisinpäin.
Prosessorin valmistamiseksi luotu Micronas on yhä olemassa. Wikipedian mukaan ensin se myytiin Sveitsiin ja sitten Japaniin. Se on nykyään TDK-Micronas. Suomen toiminnot myytiin yrityksen johdolle ja siitä tuli Micro Analog Systems Oy, joka myös voi yhä olla olemassa, ainakin vielä vuonna 2022 ne teki ihan voittoakin, kolmella työntekijällään.
Huijariajattelu usein sisäistetään jo lapsena, kertoo psykologi.
>Tietynlaiset ympäristötekijät voivat altistaa huijarisyndroomalle, kertoo psykologi Nina Lyytinen. Huijarisyndrooma on kokoelma erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja, joissa ihminen kokee huijaavansa muita ihmisiä uskomaan, että on osaavampi ja pystyvämpi kuin todellisuudessa onkaan. Samalla hän kokee vääristyneesti olevansa osaamaton ja muita huonompi.
>[Psykologi Satu] Pihlajan mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että jopa 70 prosenttia ihmisistä kärsii huijarisyndroomaan liittyvistä ajatuksista jossakin elämänsä vaiheessa.
>Pihlaja uskoo huijarisyndrooman olevan yleisintä tieto- ja asiantuntijatyössä ja varsinkin sellaisissa tehtävissä, joissa onnistumista on vaikea mitata. Esimerkiksi kehittämis- ja tutkimusprojekteissa voi olla vaikea etukäteen tietää, millaiseen lopputulokseen on mahdollista päästä tai miten hyvin on ylipäätään mahdollista onnistua. Sama pätee myös auttamistyössä.
>”Kyllähän moni varmasti tunnistaa ajatuksen, että pitäisikö vielä hioa, mutta suurin osa meistä on oppinut rajan, jonka jälkeen lopputulos on riittävän hyvä. Huijarisyndroomasta kärsivä usein ajattelee, että vain täydellinen suoritus kelpaa, mikä on työelämässä tietenkin aivan katastrofaalinen ajatus.”
Joku määrä huijarisyndroomaa ei ole huono asia, pysyy ainakin varovaisempana. Enemmän pitäis olla huolissaan jos luulee hallitsevansa jonkun asian perusteetta. Mut, itsearviointi voi olla vaikeaa, varsinkin jos haluaa puolueettoman tuloksen.
Omalla kohdalla käytän puhelinmittaria, jos olen tehnyt jotain loppuun asti omia vaatimuksia tyydyttävällä tavalla ja kukaan ei soita siitä perään, se on mennyt riittävän hyvin ja omien vaatimuksien taso on ainakin riittävän korkealla. Tätä pystyy arvioimaan jos kyse on toistuvasta asiasta, eli sama tai samankaltainen asia tehdään monta kertaa. Itse asia voi olla mitä vaan, jonkun asian esittäminen, valmistaminen, huoltaminen, suunnittelu tai muuta. Kunhan se toistuu, niin että saa tarpeeksi tietoa prosessin todellisesta luonteesta, jolloin satunnaisuus, sattumalta onnistuneen/epäonnistuneen suorituksen voi jättää huomiotta.
Tässäkin on muutama potentiaalinen ongelma, mittarin käyttäminen vaatii palautteen. Jos kukaan ei koskaan soita perään, ehkä se ei niinkään johdu siitä että asia toimii, vaan siitä että niillä ei ole mun puhelinnumeroa. Joten, pitää muistaa pistokoemuotoisesti kysellä jos asia on kunnossa. Myös, omien vaatimusten taso voi olla tarpeettoman korkealla, joka aiheuttaa tarpeetonta työtä ja ajankulua, asiat varmaan silloin toimii, mut niihin menee liikaa resursseja. Jos kyse on toistuvasta asiasta, sen voi tehdä jatkuvasti pienenevällä vaatimustasolla, joka paljastaa sen rajan, milloin asia ei enää toimi halutulla tavalla.
Tähän jää vielä yksi ongelma, vaikka asia toistuu, jos se ei toistu riittävän tiheästi, ei oikein voi arvioida mikä määrä omaa vaatimustasoa pitäisi olla. Jos asia toistuu vaikka joitain kymmeniä kertoja vuodessa, se jättää yhä paljon tilaa satunnaisuudelle. Tarvittavan vaatimustason määrittäminen on silloin mahdotonta ja ainoa tapa pitää puhelin hiljaisena on tehdä asia niin hyvin kuin se on vain mahdollista. Se tarkoittaa sitä että asian kaikki aspektit pitäisi ymmärtää oikein, jotta ei jää tilaa väärinymmärrykselle. Josta syntyy ongelma, mistä tiedän, että tunnistan kaikki aspektit, jotka pitäisi ymmärtää. Myös, jos on kyse reaalimaailmassa olevasta asiasta, mitkä ulkopuoliset ilmiöt voi vaikuttaa asian hoitoon.
Jos onnistuu tekemään asiaansa useiden vuosien ajan, saatu kokemus paljastaa mikä on tarvittava vaatimustaso. Jotkut aspektit ei vaadi paljoa, toiset menee yllättävän syvälle teoriaankin. Asia, jonka tekeminen vaati aiemmin keskittymistä, menee nyt pohtiessa et pitäiskö jatkaa One Piecen katsomista, kun sitä on enää pari sataa jaksoa jäljellä.
Sähkönsiirtoyhteys palaa kaupalliseen toimintaan huomenna keskiviikkona, kertoo Fingrid.
>Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -sähkökaapeli palaa kaupalliseen toimintaan huomenna keskiviikkona, kertoo Fingrid. Sähkökaapeli vioittui tammikuussa ja on ollut siitä lähtien pois käytöstä.
>Kaapelia on testattu alkuviikon aikana. Se otetaan käyttöön keskiviikkona, mutta Fingrid joutuu rajoittamaan sähkön vientikapasiteettia Viroon vielä lähipäivien aikana Etelä-Suomessa tehtävien rakennustöiden takia.
Virolaisen uutissivuston mukaan kaapelissa oli sisäinen oikosulku, joka oli seurausta joko kaapelin haastavasta asennuspaikasta tai asennuspaikan geologisista muutoksista. Paikan haasteiden takia myös kaapelin korjaus oli hankala.
Fingridin mukaan ne korvasi viottuneen osan uudella kaapelinpätkällä, joka piti tehdä osittan maalla ja osittain meressä. Meren osalta ne joutu tekemään korjauksen kuivatun merenpohjan päälle rakennetulla korjausalustalla.
Kaapeli hajos 26.1.2024, kun ne oli selvittäny tarkan vikapaikan 1.3.2024, ne anto korjausaikatauluksi 1.9.2024, ja näillä näkymin korjattu kaapeli on käytössä ainakin osittain 4.9.2024.
Westinghouse kertoo tiedotteessa olevansa ainoa VVER-voimaloihin polttoainetta toimittava länsimainen toimija. Muitakin reaktorimalleja on olemassa, mut wikisivua selaamalla vois arvata et VVER on yksi yleisimmistä Itä-euroopan reaktorityypeistä.
Polttoaine tehdään Ruotsissa ja sitä on viety tai sen viemisestä on sopimus ainakin Suomen, Bulgarian, Tsekin, Ukrainan ja Slovakian kanssa. Listaa ei näyttäny olevan, mut muutamassa Westinghousen VVER-tiedotteessa oli mainittu ainakin noi maat.
FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 2.9.2024 Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosreaktoriin on ladattu vuosihuollon yhteydessä elokuussa ensimmäinen erä yhdysvaltalaisen Westinghouse Electric
>Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosreaktoriin on ladattu vuosihuollon yhteydessä elokuussa ensimmäinen erä yhdysvaltalaisen Westinghouse Electric Companyn toimittamaa ydinpolttoainetta. Uuden polttoaineen lataaminen on merkittävä virstanpylväs, joka takaa luotettavan länsimaisen vaihtoehdon polttoainetoimituksiin Loviisan voimalaitokselle.
>Valtioneuvosto myönsi helmikuussa 2023 voimalaitokselle uuden käyttöluvan vuoden 2050 loppuun saakka. Sopimus Westinghousen kanssa ja varastossa oleva tuore polttoaine varmistavat Loviisan polttoainehuollon, kunnes polttoaineiden hankinta kilpailutetaan osana laitoksen käyttöiän jatkoa. Kilpailutuksen edellytyksenä on vaihtoehtoisten polttoainetoimittajien saatavuus.
Viimeksi oli juttua miten ne testasi Westinghousen inerttiä koe-elementtiä, nyt sit on ihan oikeaa polttoainetta. Toivotaan et polttoaine toimii odotetulla tavalla.
Erikoinen toi kilpailutus, jos Westinghouse on yksi tuottaja, ketä ne muut on? Vai onko Westinghouse se vaihtoehtoinen ja se kilpailee venäläisen toimittajan kanssa.
Kaupunki on yhä neuvottelemassa hallin ostamisesta, ne on sanonu et pakkolunastaminen tulee kysymykseen vain jos ostaminen ei toteudu. Vois olettaa et omistajilla ei ole juurikaan myyntihaluja, mut kaupungilla on yhä neuvotteluhaluja.
Jos kaupunki pakkolunastaa hallin oikeudettomasti, on aika varmaan et siitä tapellaan oikeudessa. Joten, on varmasti vaan ihan hyvä et prosessista ei löytyisi ongelmia. Yksi niistä ongelmista voisi olla se et kaupunki ei oikeasti yrittänyt ostaa hallia ennen pakkolunastusta, joskin tämä alkaa näytää enemmän siltä et ne ei oikeasti halua pakkolunastaa sitä.
Sähköjen katkeamisesta seuraa useita riskejä Helsinki-hallin rakenteille. Yksi vakava ympäristöuhka kuitenkin on HS:n tietojen mukaan vältetty.
e. Ylen mukaan hallin sähköt on yhä päällä. /e.
e2. HS:n mukaan sähköt meni poikki noin klo 18 /e2.
>Boikotissa olevasta Helsinki-hallista ovat katkeamassa sähköt maanantaina. Halliyhtiö ei kykene maksamaan laskujaan enää sen jälkeen, kun ulkoministeriö täsmensi kesäkuussa maksamiseen tarvittavan poikkeusluvan ehtoja.
>Jos Helsingin kaupungin sähköyhtiö Helen lakkaa toimittamasta sähköä halliin, pohjavesi uhkaa nousta tiloihin.
>Esimerkiksi harjoitteluhalli on pohjavesirajan alapuolella kallion sisällä. Sähköllä käyvät poistopumput pitävät pohjaveden pois harjoitteluhallista.
>HS:n tietojen mukaan vaurioitumisvaarassa ovat myös hissit sekä ravintolatilat. Jos vesi pääsisi varsinaisiin areenatiloihin, katsomoiden penkit uhkaisivat homehtua.
>Kylmälaitteissa on ollut ammoniakkia, joiden säiliöt voisivat vaurioitua sähköttä.
>STT:lle halliyhtiötä edustava Kai Paananen sanoi aiemmin, että jos hallissa olevat ammoniakkisäiliöt jäävät ilman sähköistä valvontaa, hallissa voisi pahimmassa tapauksessa tapahtua räjähdys.
>Säiliöitä huoltava yhtiö on HS:n tietojen mukaan perjantaina suostunut tyhjentämään ammoniakin hallitiloista ilmaiseksi.
Jännitys tiivistyy kuin kosteus Helsinki-hallin seiniin. Seiniin, jotka jäänee pystyyn kun ne saa räjähdysvaaran poistettua. Voinee olettaa et hallin omistajia ei niin kiinnosta missä tilassa halli on, joten sähköjen katkaiseminen ei varmaan painosta niitä tarpeeksi hallin myymiseen. Jos ne ei saa hallia pakkolunastettua, jonkin ajan kuluttua siinä on purkukelpoinen rakennus.
Jos kampanja ei toimi odotetusti, hallitus voisi antaa eduskunnalle tiedonannon yhdenvertaisuudesta, jne. ja konkretisoida sitä toimenpideohjelmalla. Se voisi olla hallituksen vuosittainen syysrituaali, jonka luomalla yhteenkuuluvuuden tunteella ne jaksaa taas vuoden yhdessä.
Vois olettaa et jo myönnetyihin tukiin koskeminen muodostais ongelman, kun rikoksista tulee muutenkin rangaistus sakon tai vankeuden muodossa. Mut tukia myönnettäessä, yrityksen aiemmat tuomiot vois varmaan olla peruste tuen hylkäämiselle.
HS:ssa Stora Enson heppu sanoo:
On selvää, että Stora Enso kantaa vastuunsa Suomussalmen jokihelmisimpukkatuhosta niin ympäristöllisesti kuin taloudellisesti, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Hans Sohlström.
Sohlström vastaa HS:n haastattelussa ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok) vaatimuksiin siitä, miten yhtiön ja metsäalan pitäisi reagoida tapahtumiin Hukkajoella.
Ja
Mykkänen ehdotti myös, että Stora Enso kompensoisi vahinkoa satsaamalla raakun suojeluun nyt myös muualla maassa.
Sohlström sanoo, että näin tehdään. Yhtiö tiedotti perjantaina päättäneensä osallistua Life Revives -nimiseen raakunsuojeluohjelmaan. Asiasta on sovittu Metsähallituksen kanssa.
”Raakunsuojeluohjelmaan osallistuminen ei korjaa jo tapahtunutta tuhoa, mutta se on vähintä, mitä me voimme tässä tapauksessa tehdä”, Sohlström sanoo.
Hän ei kommentoi toistaiseksi sitä, millä summalla ohjelmaan osallistutaan.
Ja
Sohlström ei toistaiseksi ota korvauksiin yksityiskohtaisesti kantaa.
Hän sanoo, että Stora Enso selvittää nyt ensinnäkin, mitä on tapahtunut, kartoittaa vahinkoja ja tekee kaikkensa vahinkojen minimoimiseksi.
”Me teemme yhteistyötä siellä parasta aikaa Metsähallituksen kanssa näiden vahinkojen minimoimiseksi. Ja poliisitutkinta on kesken ja korvausasiat selviävät tutkinnan valmistuttua”, hän sanoo.
Jonka vois olettaa tarkoittavan et Stora Enson asianajajat pyrkii rajoittamaan ja siirtämään vastuuta Storalta muille ja se vastuu, mitä ne ei saa siirretyä tai rajattua, Stora kantaa. Ja Stora antaa jonkun summan rahaa raakunsuojeluohjelmaan, mut vielä ei ole tiedossa onko se merkittävä summa vai nimellinen.
Yhtiö uskoo kannattavuuden paranemisen jatkuvan tänä vuonna.
>Suomalaisen puhelinvalmistajan HMD:n kannattavuus on parantunut, vaikka liikevaihto on supistunut tuntuvasti.
>Yhtiön liikevaihto väheni viime vuonna 33 prosenttia 844 miljoonaan euroon ja liiketulos oli 21 miljoonaa euroa voitollinen. Edellisenä vuonna liiketulos oli 77 miljoona euroa tappiollinen.
>Yhtiön keskeisiä markkina-alueita ovat Yhdysvallat, Eurooppa, Australia, Intia, Kenia ja Pakistan.
>Yhtiö on jo aloittanut yhteistyön leluyhtiö Mattelin kanssa Barbie-puhelimissa ja panimoyhtiö Heinekenin kanssa. Barbie-puhelin on tulossa lähiaikoina.
>HMD on valmistaa molemmille riisuttuja simpukkapuhelimia, joissa ei ole internetyhteyttä, mutta niiden tuotemerkit. Niillä voi pääasiassa vain soittaa ja lähettää tekstiviestejä, mikä edistää ihmisiä ”digipaastoa”.
>Viime vuonna HMD:n riisuttujen puhelimien myynti lähes kaksinkertaistui Euroopassa ja kasvoi nopeasti Yhdysvalloissa. Yhtiö ei kuitenkaan kerro myyntimääriä.
Oli täysi yllätys kuulla et niillä menee paremmin. Positiivinen yllätys, mut ihan puskista. HMD ei oikein pärjää älypuhelimissa isoja valmistajia vastaaan, mut jos digipaasto jää olemaan tai jopa leviää, HMD:n peruspuhelimet on omiaan sen tarpeen täyttämiseen. Ilmeisesti noi riisutut simpukat on niiden muita näppäinpuhelimia enemmän irti internetistä. Ainakin niiden normaaleista KaiOs-puhelimista voi löytää LTE-yhteydet, alkeellisen selaimen ja muita internettiä käyttäviä sovelluksia.
Elokuisena aamuna vuonna 2019 punainen Fiat ajoi päin kankaanpääläisen rivitalon seinää voimalla, joka herätti talon asukkaan soittamaan poliisit.
Myöhemmin auto ja sen kuski löytyi, tehtiin kotietsintä, jonka perusteella poliisi käynnisti huumetutkinnan. Asunnosta löytynyt kannabis jäi kuitenkin sivuosumaksi, kun jokin tyystin muu kiinnitti poliisin huomion.
Tästä tuli mieleen miten Oklahoman pommittaja jäi kiinni jo ennen kuin se oli tunnistettu pommittajaksi, koska sen autossa ei ollu rekkaria ja kun poliisi selvitti rekkariasiaa, paljastu et pommittajalla ei ollu lupaa sen mukana olleeseen aseeseen Oklahomassa. Kun heppu oli oikeudessa asejutustaan, FBI oli selvittäny et se on se ketä ne ettii.
Ero tietenkin on et Fiat-hepun sekoilu paljasti sen ennen kuin se ehti tehdä mitään isompaa. Mun teoria on et Suomessa poliisilla on enemmän oikeuksia selvittää kiinni saamansa sekoilleen hepun asioita kuin Yhdysvalloissa. Tässä tapauksessa Fiat-hepun laitteisiin tehtiin etsintä huumerikosepäilyn takia. Monessa Yhdysvaltojen osavaltiossa se jäis varmaan kokonaan tekemättä. Eikä olis mitenkään varmaan et jos Oklahoman heppu olis jääny samalla tavalla kiinni, mut ennen pommitusta, et paikalliset konstaapelit olis onnistunu keksimään et se valmistautuu siihen.
Helsinki-halli on velkaantunut rajusti ja sitä uhkaa konkurssi. Halliyhtiö on velkaa pelkästään Helsingin kaupungille yli satatuhatta euroa.
>Halliyhtiön maksukyvyttömyyteen on johtanut erikoinen tapahtumien kulku.
>Venäjän hyökättyä Ukrainaan kevättalvella 2022 EU asetti hallin venäläisomistajat pakotteiden alle.
>Viime joulukuusta kesäkuuhun EU:n pakotepaketti kuitenkin mahdollisti hallin vapaaehtoisen myymisen. Yksi sijoittajaryhmä pääsi HS:n tietojen mukaan vapaaehtoisissa kaupoissa viime hetkillä lähes ratkaisuun asti.
>Samaan aikaan kesäkuussa ulkoministeriö tarkensi HS:n tietojen mukaan kantaansa hallin laskujen maksuehdoissa. Se ilmoitti HS:n tietojen mukaan, ettei kolmas osapuoli ei enää voi maksaa laskuja.
>Hallin välttämättömiä laskuja olivat siihen saakka maksaneet niin sanotut kolmannet osapuolet. Ulkoministeriö oli myöntänyt poikkeuslupia hakemuksesta yleensä kunkin laskunipun maksamiseen.
>Halli ei itse suoriudu maksuista, koska suomalaispankit eivät pakotteiden takia käsittele yhtiön maksuliikennettä.
>Halliyhtiön niskassa on HS:n tietojen mukaan jo konkurssiuhkaisia maksukehotuksia. Velkojista mikä tahansa voisi siis hakea halliyhtiötä konkurssiin.
>Konkurssissa halli ja halliyhtiö lakkaisivat olemasta venäläisten pääomistajien Gennadi Timtšenkon ja Rotenbergien suvun omistuksessa.
Artikkelin mukaan tämmöistä konkurssia ei ole aiemmin tehty. Halliyhtiöllä on rahaa maksaa velkansa, mutta se ei voi maksaa niitä pakotteiden takia. Koska asia on uusi, jos konkurssi tulee, on mahdollista että se käsitellään korkeimpia oikeusasteita myöten, johon voi mennä yli vuosi.
Tamperelaisen professorin Pertti Järventaustan mukaan kuluttajat kantavat pörssisähkön hinnoittelusta liian ison riskin. Tätä riskiä pitäisi hänestä tasata yhtiöiden kanssa.
>Kuluttaja tietää vain päivän kerrallaan, mitä sähkö maksaa. Pörssisähkön seuraavan päivän tuntispot-hinnat julkaistaan edellisenä iltapäivänä.
>Nyt kuluttajalla on vähemmän tietoa tulevasta kuin sähköyhtiöillä. Asian ei kuitenkaan tarvitsisi olla näin, sanoo Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta.
>Sähkönmyyjät näkevät kuluttajaa pidemmältä ajalta, miten hinta kehittyy. Professorista tämän ennustetiedon olisi oltava myös asiakkaiden saatavilla.
>Seuraavan päivän pörssisähkön hinta muodostuu sähköpörssissä edellisenä päivänä annettujen tarjousten perusteella.
>Todelliset hinnat ovat siis myös myyjän tiedossa vain vuorokauden eteenpäin.
>– Sähkön myyjillä on kuitenkin erilaisia ennustejärjestelmiä muutamia päiviä tai viikon eteenpäin, jotka ottavat huomioon esimerkiksi sääennusteet ja niiden vaikutuksen sähkön kulutukseen ja sääriippuvaan tuotantoon.
>Professori haluaisi juuri tällaiset yhtiöiden ennusteet kansan näkyville.
>Esimerkiksi viime tammikuussa hinnat nousivat pilviin yhtenä päivänä, koska samaan aikaan useassa voimalaitoksessa oli vikoja.
>Järventaustan mukaan yhtiöiden tulisi kantaa vastuuta tästä. Asiakkaat saavat nyt korvauksia jakeluverkon pitkistä sähkökatkoista, ja heidän tulisi professorin mukaan saada hintaan hyvitystä myös voimalaitosten vikatilanteista. Tämä kannustaisi pitämään voimalat käynnissä.
Artikkelissa oli esimerkkinä Väreen ennustesivu, joka arvaa mitä pörssisähkön hinta voisi olla seuraavat 48h ja 14 vrk. Sen lisäksi on Forecan Sähkön hintapuntari, mut se näyttää käyttävän Fingridin tuulivoimaennustetta. Näistä Väreen 14 vrk ennuste menee merkittävästi pisimmälle. Jos sähköyhtiöiden pörssihintaennusteet on hyviä, ne vois laittaa niitä asiakkaiden näkyville. Mut toiminnan luonteen takia vois arvata et niissä on runsaasti vaihtelunvaraa.
Jos tuotannon vikatilanteista aletaan maksamaan korvauksia, ne samat korvaukset otetaan varmasti takaisin sähkön hinnassa. Pörssisähkö ei sovi kaikkien käyttöön. Jos ei pysty joustamaan omasta kulutuksestaan hinnan mukaan, voi hyvinkin olla et joku muu hinnoittelu on sopivampi. Pörssisähkön riskien siirtäminen pois kuluttajilta siirtää sen hintahyödyn kans pois kuluttajilta.
Kiinalaisviranomaisten mukaan Newnew Polar Bear -aluksen aiheuttama putkivaurio oli vahinko, joka johtui voimakkaasta myrskystä.
>Kiinan mukaan kaasuputkivauriot aiheutuivat kovasta myrskystä.
>South China Morning Postin tietojen mukaan Kiinan viranomaiset tekivät sisäisen tutkimuksen tapahtumista. SCMP:n mukaan Kiina on ilmoittanut tutkinnan tuloksista Suomen ja Viron hallituksille.
>Lehti on haastatellut Viron oikeuslaitoksen viestintäpäällikköä Kairi Küngasia. Hänen mukaansa Virolle ei ole toimitettu raporttia, eikä sitä voida ”missään tapauksessa käyttää todisteena Viron rikostutkinnassa”, koska Kiina ei ole kutsunut virolaisia rikostutkijoita suorittamaan tutkintatoimia.
>Suomen keskusrikospoliisin tiedottaja Anna Zareff kieltäytyi vahvistamasta SCMP:lle, onko KRP:lle toimitettu Kiinalaisten tutkintaraporttia tapauksesta. Sen sijaan KRP kertoo, että sillä on edelleen käynnissä oma tutkinta tapauksesta.
Kun ilmeisesti Suomen tai Viron viranomaiset ei ole päässeet tutkimaan laivaa tai kuulustelemaan sen miehistöä, ei kiinalaisella tutkimuksella ole juurikaan vaikutusta tutkinnan etenemiseen. Erikoisesti, Kiina väitti että tutkimusrapsa on toimitettu tutkijoille, mutta Viro sanoi ettei sitä ole näkynyt ja Suomi ei kertonut että sitä olisi näkynyt. Ehkä koko artikkeli oli vain Kiinan mielipiteenmuokkausoperaatio.
Stadionin ympäristössä on usein keikkojen aikana heikosti parkkipaikkoja ja katuja suljettu. Auto kannattaa jättää kauemaksi ja kävellä. Joukkoliikenne voi olla kans konsertin lopuksi hankala, kun konserttivieraiden lisäksi Mannerheimintie on rempassa Stadionin ja keskustan välillä. Kävelyaika Pasilan Scandicista Stadionille Keskuspuiston läpi on noin 20 min. Sillä välillä menee kans spora 2, jos haluaa sellaisen kokemuksen.
Joskus joukkoliikenteeseen tulee isompien keikkojen ajaksi lisäliikennettä, niitä voi kurkkia HSL:n sivuilta, Coldplaylle oli tollanen. HSL:n kertalippuja voi hankkia puhelimeen niiden appiin. Sporassa pitää lipun lisäksi olla kännissä, kuset housuissa ja/tai huutaa.
Laatutaksin saaminen keikan jälkeen voi olla haasteellista. Mut kun enimmät ihmiset on siitä kaikonnu, ja ennen baarien sulkemisaikaa, voi yrittää soittaa suoraan taksifirmaan, itte oon käyttäny Taksi Helsinkiä, ei huono, ei halpa.
Ettei yllätä, Stadionin juomat on sit kalliita, tyyliin tuoppi 10€.
Tuore musiikkivideo julkaistiin perjantaina 2. elokuuta.
>Coldplayn feelslikeimfallinginlove-kappaleen remix-version virallinen musiikkivideo tuli julki perjantaina 2. elokuuta. Youtubessa olevassa videossa näkyy hahmo, joka kävelee ja tanssii Helsingin kaduilla.
Samasta biisistä oli jo muutama eri versio, tämä oli tehty yhteistyössä brasialaisen DJ:n Zerbin kanssa. Se oli näköjään kuvattu Yrjönkadulla. Itte video on yksinkertainen, siinä pään peittävällä naamiolla varustautunu heppu kävelee keskellä katua ja tanssii. Eli ei ihan kauheesti eroa normaalista Helsingin yöstä. Joskin tästä kaverista ei näytä tulevan oksennusta ja se pysyy pystyssä.
Sähköautoihin tarvitaan yhä enemmän akkuja. EU-maat houkuttelevat nyt akkuteollisuuden investointeja valtiontukipaketeilla. Tuet voivat nousta satoihin miljooniin euroihin.
>– On epärealistista ajatella, että Suomi tai muutkaan pienemmät EU-maat pystyisivät kilpailemaan Saksaa, Ranskaa ja joitakin Itä-Euroopan maita vastaan absoluuttisissa tukisummissa, sanoo Suomen malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.
>Suomen malmijalostus on valtion erityistehtäväyritys, jonka yksi tehtävä on houkutella akkuteollisuuden investointeja Suomeen.
>Hietasen mukaan Suomen olisi nyt mietittävä tarkkaan, miten se aikoo toimia tilanteessa, jossa valtion tuilla on yhä suurempi merkitys ulkomaisten suorien investointien saamisessa esimerkiksi akkuteollisuuteen.
>Tammikuussa hallitus ilmoitti uudesta 400 miljoonan euron tukiohjelmasta vihreän siirtymän investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
>Kehysriihessä sovittiin myös 150 miljoonan euron verohelpotuksesta vihreän siirtymän investoinneille.
>EU-maat myöntävät nyt akkuteollisuuden yhtiöille suuria valtiontukia houkutellakseen akkuteollisuuden investointeja omaan maahansa.
>Luultavasti suurimman yksittäisen tukisumman on tähän mennessä myöntänyt Saksa, joka antaa ruotsalaiselle akkuteollisuusyhtiölle Northvoltille 902 miljoonaa euroa.
>Erityisen paljon tukea eri hankkeille on myöntänyt myös Unkari, josta on Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan muodostumassa Euroopan akkuteollisuuden keskus.
>Myös muissa EU-maissa jaetaan nyt huomattavia valtiontukia akkutehdasinvestointien houkuttelemiseksi. Kysymys on kymmenien miljoonien ja satojen miljoonien eurojen tukipaketeista yksittäisille hankkeille.
>Esimerkiksi Ranska myöntää yksittäiseen akkutehdashankkeeseen tukea yli 650 miljoonaa euroa.
>Haminaan on suunnitteilla kiinalaisen CNGR:n tehdas ja Kotkaan kiinalaisen Beijing easpring material technologyn tehdas.
>Riittävätkö Suomen tähän mennessä päättämät tukisummat sitten Haminan ja Kotkan akkumateriaalitehtaiden toteutumiseen?
>– Uskon, että Haminan ja Kotkan osalta nämä tukielementit ovat riittäviä, jos ne otetaan tehokkaasti käyttöön ja keskitetään riittävän selkeästi isoille investoinneille, Matti Hietanen sanoo.
>Vihreän siirtymän investointeja on Suomessa kuitenkin suunnitteilla kymmenien miljardien eurojen arvosta. Hallituksen tukirahat voivat loppua nopeasti kesken, jos useampi isompi hanke tarvitsee merkittävää tukea.
EU-maat maksaa kiinalaisille tukia et ne vois kilpailla tuotannossaan jäsenmaiden omaa tuettua tuotantoa vastaan. Vois edes määrätä et tässä kilpajuoksussa pohjalle saa tukea vain jäsenmaiden omistuksessa olevien yritysten tuotantoa.
Suomi ei tässä juoksussa tietenkään voi pysyä perässä, kun Saksa pystyy maksamaan yksittäiselle yritykselle tuplatuen koko Suomen tukipottiin verrattuna. Saksan tukipotti menee kuitenkin ruotsalaisille, siinä missä Suomi voi päätyä maksamaan kiinalalsille.
Suomen iso ongelma on et kun meillä on varaa antaa tukea vain yksittäiselle tai muutamalle isolle yritykselle, sillä tai niillä on todella hyvä neuvotteluasema, ne voi käytännössä sanella mitä Suomen pitää tehdä et ne suostuu laittamaan tehtaansa tänne. Niillä on valinnanvaraa, Suomella ei ole. Joutuu pohtimaan onko se ollenkaan harkittu strategia, vois olettaa et kun tukipotti on pienempi, siitä kannattaa rajata isommat toimijat kokonaan pois ja keskittyä keskikokoisiin ja pienempiin toimijoihin, joiden tukemiseen tuki paremmin riittäisi. Jos yleensäkään kannattaa koko tukitouhuun lähteä mukaan.
Ensimmäisen Loviisan voimalan jälkeen tuli ensimmäinen Olkiluodon voimala, sitten toinen Loviisan voimala ja sitten OL2 ja OL3. Artikkeli käsittelee Loviisan voimaloita, eli Fortumin laitoksia. OL:n on TVO:n, joka kertoo meille:
TVO:n hankkima uraani tulee pääosin Kazakstanista, Kanadasta ja Australiasta ja sen tilaamat polttoaine-elementit valmistetaan ja kootaan Saksassa, Espanjassa tai Ruotsissa.
Fortumin uusissa ydinpolttoainekuvioissa ovat mukana Yhdysvallat ja nyt myös Ranska. Venäjän valtion ydinenergiajätti Rosatom kommentoi Fortumin aikeita Ylelle.
>Fortum hakee uutta läntistä polttoainetoimittajaa nopealla aikataululla Loviisaan. Syinä ovat kärjistynyt maailmanpoliittinen tilanne ja halu turvata polttoaineketjun toimintavarmuus tulevaisuudessa.
>Loviisassa testataan parhaillaan yhdysvaltalaisen ydinvoimayhtiön Westinghousen toimittamaa koe-elementtiä voimalan toisessa reaktorissa. Fortumilla on sopimus Westinghousen kanssa. Siinä suunnitellaan, luvitetaan ja toimitetaan uutta ydinpolttoainetta Fortumille.
Koe-elementti ei ole vielä polttoainetta, vaan jokinnäköinen testipalikka. Vois olettaa et uraani sinänsä ei ole kovin monimutkainen tuote, mut sen fyysinen olemus on varmaan reaktrin toiminnan kannalta merkittävä.
Fortumin toinen mahdollinen polttoaineen tuottaja on ranskalainen Framatome, mut sen kanssa homma on vielä juttelun tasolla.
Rosatomin varoitus oli sekava.
>Rosatomin mukaan ”kaikki poliittisesti motivoituneet päätökset luopua venäläisestä polttoaineesta ovat askel taaksepäin ydinvoimalaitoksen turvallisuuden ja tehokkuuden parantamisessa.”
>Yle kysyi uudestaan, mitä Rosatom tarkoitti askeleella taaksepäin turvallisuudessa ja tehokkuudessa. Yhtiö ei vastannut kysymykseen.
Voi olla vaan hyvä ettiä joku toinen polttoainetoimittaja, jos nykyinen tietää jonkin ongelman olemassaolosta, mut ei suostu selventämään sitä.
Pienet maat uhkaavat jäädä jalkoihin, kun suuret jäsenmaat myöntävät isoilla summilla valtiontukia. Yli neljännes suomalaisyrityksistä katsoo kilpailun vaikeutuneet tukien takia.
>EU sääntelee tukien jakamista, mutta koronasta alkaen sääntöjä on löysätty. Ukrainan sodan lisäksi taustalla on myös tarve vastata Kiinan ja Yhdysvaltain tukikilpailuun.
>Tukien pelätään vääristävän kilpailua. Keskuskauppakamarin mielestä Suomen kannalta paluu tiukempiin valtiontukisääntöihin olisi tervetullutta, mutta muutosta ei ole näköpiirissä.
>Suomalaisista vientiyrityksistä 28 prosenttia katsoo kilpailun EU:n sisämarkkinoilla jo vaikeutuneen lisääntyneiden valtiontukien vuoksi.
>Eniten tukia on myöntänyt Italia, jonka tukisumma on enemmän kuin Ranskan ja Saksan yhteensä.
Italian tukisumma on myös melkein tuplat verrattuna noiden kolmen maan ulkopuolisiin jäsenmaihin. Ongelma tässä on et tuettu teollisuus ja energiantuotanto voi olla pysyvästi tuesta riippuvaista, jolloin nämä tuet jää, jos toimintaa halutaan jatkaa. Samalla tuettu toiminta on riskittömämpää kuin normaali toiminta, joka voi estää taloudellisesti kannattavamman toiminnan pääsyn markkinoille. Tämä on yhdenlainen kilpajuoksu pohjalle, jossa Kiina ja Yhdysvallat määrää tahdin ja lopputulos voi olla kaikille huono.
>Suomalaisista vientiyrityksistä 28 prosenttia katsoo kilpailun EU:n sisämarkkinoilla jo vaikeutuneen lisääntyneiden valtiontukien vuoksi.
>Keskuskauppakamarin mielestä Suomen kannattaisi nyt sijoittaa omat tukensa vetyyn, akkuihin ja vähäpäästöiseen teollisuuteen.
Suomen myöntämä tuki oli 66 mijoonaa, siinä missä Italian oli 63,1 miljardia, Ranskan 26,1 miljardia ja Saksan 23,5 miljardia. Keskuskauppakamarin ehdottamat tukien kohteet voi hyvinkin olla perusteltuja, mut jos tuen määrä on tuhanneosa kilpailijan tuesta, voi jo arvata miten käy. Voi vaan toivoa et meidän tukien kohteet on taloudellisesti kestäviä ja ne ei kaadu epäreilussa tilanteessa ennen kuin noilla muilla tulee pää vetävän käteen.
Vety valmistetaan nykyään metaanista. Taustalla tässä onkin ajatus et vetyä saataisiin tehtyä metaanin sijaan vedestä elektrolyysillä kun esim. tuulivoimasta on ylituotantoa ja sähkö on niin halpaa että se on kannattavaa. Kun vetyä on saatu aikaan, sitä voidaan säilyttää, tai kuljettaa ja käyttää jossain muualla kuin, valmistuspaikalla. Energiantuotannossa vetyä on käytetty vain polttokennoissa ja nyt Wärtsilä sit on tuomassa tuotteen jossa vetyä voi käyttää moottorissa. Haasteena tässä on sen vedyn valmistamisen, säilytyksen, kuljetuksen ja käytön jälkeen koko järjestelmän hyötysuhde, mitä enemmän siinä on hävikkiä, sitä varmemmin sähkön hinta ei ole vedyn valmistamisen aikana niin alhaalla että vedyllä tuotettu sähkö olisi kohtuullisella tasolla.
Polttokennon ja moottorin merkittävä ero on et kun sähköä tehdään pyörittämällä jotain, se pyörivä massa on sähköverkon inertiaa, joka vastustaa muutosta taajuudessa. Joka on hyödyksi kun sähköverkossa olevassa kuormassa tai tuotannossa tapahtuu muutoksia, koska ne tapahtuu silloin hallitummin. Polttokenno tai tuulivoimakaan ei tuo verkkon inertiaa, koska polttokennossa ei mikään pyöri ja tuulivoiman inertia katoaa sen ja sähköverkon välissä olevaan taajuusmuuttajaan. Siksi toi Wärtsilän tuote on mielenkiintoinen, joskin se et ne ei kertonu arvailujakaan sen hyötysuhteesta tai tuotetun sähkön hinnasta on huono merkki.
>Vetyvalmis voimalaitos perustuu Wärtsilä 31 -moottorialustaan, joka on maailman tehokkain. Se yhdistyy sähköverkkoon 30 sekunnissa käynnistyskäskystä, varmistaa energian saatavuuden polttoainejoustavuuden ansiosta ja tarjoaa vertaansa vailla olevan kuormanseurantakyvyn sekä korkean osakuormatehokkuuden.
>Konseptisertifikaatillaan Wärtsilä on nyt saavuttanut ensimmäisen vaiheen moottorivoimalaitoksensa konseptisuunnittelusta. 100 % vetyvalmiin moottorin odotetaan olevan tilattavissa vuonna 2025 ja toimitettavissa vuodesta 2026 alkaen.
>Polttoainejoustavat moottorimme voivat nyt käyttää maakaasua ja siten tarjota joustavuutta, tasapainotusta sekä tukea uusiutuvan energian nousulle. Ne voidaan muuntaa käyttämään vetyä, kun sitä on helposti saatavilla, ja näin varmistaa matkaa kohti nollapäästöjä
Jotenkin olisin arvannu et vetyvoimaloita olisi jo ollut olemassa, mut ne oli sit varmaan vaan polttokennoja eikä pyörittäny moottoria. Wärtsilä ei kerro moottorivoimalansa hyötysuhdetta tai tuotetun sähkön hintaa, joka voi kertoa meille et ne on kalliita käyttää.
Voi olla et muut on päättäny olla tekemättä vetymoottoria hyvästä syystä. Jotkut Wärtsilän nykytuotteet on tiedotteen mukaan muutettavissa vetykäyttöisiksi, ni ehkä se ei ollut iso ponnistus luoda kokonaan vedyllä toimivaa niiden lisäksi. Aika sit kertoo et onko kultaa kädessä vai meh.
Kiinalaisille sähköautoille aiotaan asettaa rangaistustullit heinäkuussa, kertoo Financial Times. Se voi olla kovan kauppasodan siemen.
>BYD: 17,4%;
>Geely: 20%; and
>SAIC: 38,1%.
>Other BEV producers in China, which cooperated in the investigation but have not been sampled, would be subject to the following weighted average duty: 21%.
>All other BEV producers in China which did not cooperate in the investigation would be subject to the following residual duty: 38,1%.
Prosentit paljastettiin, mut ne ei ole vielä voimassa ja niiden voimaantulo riippuu neuvotteluista kiinlaisten kanssa. Jos neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, tullit tulee voimaan 4.7.
.e
>EU asettaa kiinalaisille sähköautoille tiettävästi 25 prosentin suuruiset rangaistustullit, arvioi talousmedia Financial Times (FT) lähteisiinsä nojaten.
>Ne tulevat voimaan väliaikaisesti heinäkuussa, ja unionin jäsenmaiden tulee äänestää pysyvistä tulleista marraskuuhun mennessä. Sanktioiden uskotaan kestävän viisi vuotta.
Toi 25% on FT:n arvaus, itse tullin määrä ei ole vielä julkinen, nykyisen tullin määrä on 10%. Korotetun tullin tarve on ilmeisesti seurausta siitä että Kiina tukee sähköautojen tuotantoa tavalla, joka vääristää kilpailua. Ongelmaa mutkistaa se että eurooppalaisia autonvalmistajia valmistaa autoja Kiinassa ja kiinalaiset autonvalmistajat on avaamassa tehtaita Eurooppaan. Lisähankaluutena on että Kiina vie sähköautoissa tarvittavia komponentteja ja tuottaa sähköautojen raaka-aineita.
Jos Kiinan tukemien sähköautojen tuontiin ei puututa tai puuttuminen on eurooppalaisten valmistajien tukemista, me ollaan joko tilanteessa jossa työllisyys Euroopassa pienenee, tai kilpajuoksussa pohjalle. Ainakin aluksi EU näyttää valitsevan tuontiin puuttumisen tullin muodossa. Artikkelin otsikosta huolimatta, tullin määrä ei välttämättä ole riittävä ongelmaan vaikuttamiseen.
>Kiinaa seuraava Rhodium Group arvioi aiemmin, että vasta 50 prosentin tullimaksuilla olisi oikeaa vaikutusta. Kiinalaiset jäävät monessa eri laskelmassa voitolle, koska Euroopassa autoista pyydetään Kaukoitää enemmän rahaa.
Rhodiumin pruju kertoo meille myös että EU:n tutkimuksen premissi on että Kiinan tuontiautot aiheuttaa haittoja tulevaisuudessa, tuonnin jo aiheuttamien haitojen sijaan.
>[…] the probe is based on the threat that cheap EV imports from China could cause damage to European manufacturers in the future, rather than an assessment that this damage is already taking place.
Vaikka FT:n arvaaman tullin määrä ei riitä ongelman korjaamiseen, se ei estä Kiinaa vastaamasti siihen jollain tavalla. Nyt Kiinaan vietävien sähköautojen tulli on 15% ja Kiina on jo aiemminkin rajoittanut kriittisten materiaalien vientiä omien päämääriensä saavuttamiseksi.
>China's commerce department announced that it had added rare earths, including compounds and alloys, to its list of mineral resources and other items requiring disclosure of information such as material type and export destinations.
>China accounts for 70% of the world's output of rare earths, which are essential for the manufacture of electric vehicles and some weapons, including missiles.
>China slashed rare earth exports to Japan in 2010 when the two countries were at loggerheads over the Senkaku Islands, which Tokyo controls but China also claims and calls Diaoyu.
Viime vuonna Kiina rajoitti kriittisten materiaalien vientiä osana lännen vastaista kauppasotaansa. FP:n artikkeli on maksumuurin takana.
>But its latest rare-earth export curbs would mark an elevation in its attempt to wield its critical mineral leverage amid its spiraling, tit-for-tat tech trade war with the United States. Last month, China announced export curbs on graphite, a key input in electric vehicle batteries, while citing national security concerns. In July, China retaliated against Western measures by unleashing export restrictions on germanium and gallium, two chipmaking metals.
EU on yrittänyt irtautua kriittisten materiaalien kiinariippuvuudestaan, ehkä me päästään testaamaan sitä lähiaikoina.
Kun on kyse EU:sta, on ihan selvää että tästäkään jäsenmaat ei pysty olemaan samaa mieltä.
>Euroalueella rangaistustullia kannattaa etenkin Ranska, koska edullisten kilpailijoiden pelätään nujertavan euromerkit. Ranskalainen Renault-merkki puhkui keväällä ”taistelusta luoda uudelleen Euroopan autoteollisuus”.
>Saksa, Ruotsi ja Unkari puolestaan vastustavat FT:n mukaan tulleja. Saksalaisella Volkswagenilla on isot bisnekset Kiinassa ja ruotsalaisjuurisen Volvon nykyomistaja on siellä.
>Unkari on ottanut Kiina-myönteisen asenteen, koska kiinalaisjätti Byd rakentaa maahan autotehdasta. Tulleja voi nimittäin kiertää siirtämällä tuotantoa tariffialueen sisälle.
EU:n aie puuttua kiinalaisten sähköautojen tuontiin on periaatteessa oikea, mut sen tehokkuus riippuu vielä piilossa olevista yksityiskohdista ja EU:n kyvystä ja halukkuudesta ratkaista ongelma, vaikka siitä muodostuisi pitkä ja vaikea kauppasota. Hyvänä puolena vois olla et, ainakaan nyt, EU ei näytä lähtevän kilpajuoksuun pohjalle.
Entisen Hartwall-areenan pakkolunastusvaihtoehdon ylle on kerääntynyt synkkiä pilviä.
>Poliittiset lähteet kertovat tulleensa kaupungin lakimiesten johdolla johtopäätökseen, jonka perusteella pakkolunastuksen perusteiden ei uskota entisen Hartwall-areenan kohdalla riittävän.
>”Tai ainakaan tältä istumalta ei näytä löytyvän riittävää varmuutta siitä, että pakkolunastusprosessi todella menestyisi. Voihan käsitys toki vielä muuttuakin”, eräs virkamieslähde sanoo.
>”Helsingissä on jo yksi toiminnassa oleva jäähalliareena, ja toisekseen areenaa pyörittää suomalainen taustayhtiö, joka ei ole pakotelistalla. Näin ollen perusteeksi ei välttämättä riitä, että venäläiset omistavat lähes kaikki areenan taustayhtiön äänivaltaiset osakkeet.”
>Kaikkein suurimpana pakkolunastusprosessin jarruna pidetään kuitenkin aikaa. Useat lähteet alleviivaavat, että lunastusprosessi kestäisi kaikkine valitusmahdollisuuksineen vähintään vuoden tai kaksi, mahdollisesti pitempäänkin.
Noi vasta-argumentit on vähän haastavia. Kun vaikka jos pakkolunastukseen menisikin vuosia, niin onhan tossa Garden projekti tulossa, joka varmaan sulkee Nordiksen. Ja vaikka pakkolunastukseen menisi vuosia, niin ilman sitä ei ole mitään aikataulua.
Hassusti kaupungit saa kyllä pakkolunastettua yksityishenkilön kotitonttiakin, jos vaan sille käytön keksii, mut sit venäläisomisteisen yrityksen kanssa on yllättäen tämmösiä ongelmia. Ihmeellistä käsiennostelua taas.
