Osa 5.

Rakenteellinen korruptio ja mikä niissä ämpäreissä viehättää

Suomalainen ei ole tyhmä, päinvastoin. Mielipidevaikuttamisen toinen nimi on aivopesu. Kyseessä on todellinen asia, eikä huonoista leffoista välittyvä mielikuva vastaa todellisuutta. Jokainen meistä on aivopesty jollain tavalla. Se ei ole merkki tyhmyydestä. Monet aivopesutekniikat eivät edes toimi tyhmiin. Se ei tarkoita sitä, etteikö tyhmää ihmistä voisi manipuloida ja johtaa harhaan, vaan sitä että samat tekniikat eivät toimi tyhmiin, koska tyhmä ihminen ei osaa asettua toisen ihmisen asemaan, eikä ymmärrä muunlaista moraalista käsitystä kuin omansa. Mielipiteemme eivät ole omiamme. Meitä johdetaan harhaan joka päivä aamusta iltaan. Medialukutaitoinen yksilö on kuitenkin tavalliseen tallaajaan verrattuna askeleen edellä, koska nykypäivänä medialukutaitoon kuuluu perustieto siitä miten meitä manipuloitaan.

Työttömien hyväksikäytön ympärille rakennettu kusetus on sekä hyvä esimerkki rakenteellisesta korruptiosta, että nerokkaasti rakennettu pitkän aikavälin vedätys jossa tienataan pahoinvoinnilla, joka on oikeutettu kansan silmissä luomalla stereotypia elämäntapatyöttömien armeijasta. Se on myös loistava esimerkki aivopesun vaikutuksesta nykypäivän ihmisen todellisuuskuvaan. Kun tätä mee-töihin-narratiivia ollaan toitotettu vuosikausia, ollaan nyt siinä pisteessä ettei voida puhua työttömistä ilman olettamusta töiden vieroksumista. Jopa työtön saattaa itse ajatella vieroksuvansa töitä, kun istuu mieluummin sohvalla kuin että koittaisi pakkomyydä Aku Ankkoja puhelimen välityksellä vanhuksille.

Narratiivin mukaan kaikkien pitäisi vain mennä töihin, ja silloin unohtuu mukavasti se tosiasia ettei niitä taloudellisen toimeentulon mahdollistavia työpaikkoja ole ollut yli kolmeen vuosikymmeneen tarpeeksi. Tiedetään että tekoäly tulee hävittämään lisää työpaikkoja entisestään, mutta perustuloon siirtymisen sijasta nyt varaudutaan tienaamaan työttömyydellä mahdollisimman paljon niin kauan kun vielä voidaan. Jää nähtäväksi kuinka vähemmän korruptoituneissa maissa hoidetaan perustulokysymys lähitulevaisuudessa. Voidaan kuitenkin olettaa että Suomi tulee sen aallon häntäpäässä ja taistelee raivokkaasti viimeisestäkin työttömästä, jollei kansalle piisaa sitä ennen.

Rakenteellinen korruptio

Valveutunut kansalainen ymmärtää nyt, että korruptio on Suomessa rakenteellista ja että sama kopla on pitänyt valtaa 90-luvulta asti, jollei kognitiivinen dissonanssi estä näkemästä sitä. On inhimillistä pitää kiinni siitä omasta maailmankatsomuksesta, oli se sitten kuinka valheellinen tahansa, koska se oman kuplan puhkeaminen on aina epämiellyttävä kokemus. Totuus on kuitenkin tarua kummallisempi, valitettavasti. Mikään ei myöskään muutu, niin kauan kuin kuvitellaan korruption olevan salaliittoteoria. Tekoäly tulee mullistamaan sen mitä perinteisesti on ajateltu työnä. Se mitä nyt näemme, on sen viimeisen työttömyydellä tiliä tekevän sukupolven viimeinen rypistys. He ymmärtävät sen myös.

Kun tiedetään että korruptio on rakenteellista, tiedetään myös että on vain ajan kysymys ennen kuin koko järjestelmä on läpeensä mätä. Eletään maassa jossa yksikään palvelu ei toimi kunnolla, joten on kohtuullista olettaa että jokaisessa mahdollisessa välissä on jo joku vetämässä välistä. Voidaan olettaa että se on iso syy sille, miksi verovaroilla pyörivät kusetukset ovat saaneet jatkua näinkin kauan. Nykyään monella on näppinsä jollain tavalla veronmaksajan kukkarossa, mutta voidaan olettaa myös osan tästä porukasta olevan täysin tietämättömiä mistään kusetuksesta. Ei näiden kusetuksien pyörittämiseen tarvita mitään suurta salaliittoa, vaan joka suuntaan tapahtuvaa aivopesua. Moni työttömiä kyttäävistä saattaa jopa kuvitella tekevänsä työtä, jolla on joku todellinen tarkoitus.

Kun tiedetään, että nyt on suhmuroitu jo vuosikymmeniä, tiedetään myös että jossain on muutama muhkea hillotolppa. Voidaan olettaa jokaisen valtion pyörittämän palvelun, viraston, organisaation, niiden kanssa tekemisissä olevan tahon kuten liitot, olevan jo läpeensä korruptoitunut (mahdollisesti alimman tason paperinpyörittäjää lukuunottamatta) tai ainakin menossa sinne suuntaan kovaa vauhtia. Siinä piisaisi vankeinhoivalle asiakkaita.

Voidaan olettaa että niillä hillotolpilla maksettaisiin heti koko valtion velka ja jäljelle jäisi riittävästi perustuloon koko kansalle, jos vain saataisiin jollain ilveellä ne vuosikymmenten saatossa suhmuroidut hillotolpat takaisin valtion kassaan, ja varsinkin jos ulosmitattaisiin koijareiden ulkomaille myymä valtion omaisuus takaisin valtion omistukseen (kuten sähköverkot,) eikä tarvitsisi maksaa palkkaa tälle työkseen kansaa kusettavalle poppoolle, aina sieltä valtaapitävistä psykopaateista tyhjänpäiväisissä virastoissa pyöriviin sosiopaatteihin. Kun verovaroja ei tarvitsisi käyttää puhtaisiin kusetuksiin, saataisiin talous nousuun.

Toisaalta voidaan myös olettaa ettei niitä hillotolppia edes tarvittaisi, koska maan talous toimii todellisuudessa nyt jo niin hyvin, että sillä voidaan rahoittaa ylemmän kastin elintason lisäksi jos jonkin sorttista verovaroilla pyörivää kusetusta. Kapitalistisessa järjestelmässä ongelmana tuppaa olemaan se, että sitä valtaa kaipaavat pääasiassa psykopaatit joiden luontaisiin ominaisuuksiin kuuluu taipumus korruptioon, kun taas ne parhaiten johtoon sopivat eivät halua johtaa. Kukapa järkevä empatiaa tunteva ihminen kaipaisi sitä vastuuta. Ehkäpä tekoälyä voitaisiin hyödyntää tässäkin asiassa jollain tavalla luomatta SkyNet:iä.

Varmaa on kuitenkin ainoastaan se, että jos tämän nykyisen valtaapitävän koplan annetaan suunnitella se uusi järjestelmä, niin lopputulos tiedetään jo. On itsestäänselvyys, että kansalle piisaa enemmin tai vähän myöhemmin. Historia toistaa itseään.

En kannusta ketään väkivaltaan, vaan avaamaan ne silmät. Jokainen on kuullut sanonnan "Suomalaista kustaan linssiin," mutta sen mittakaava tuntuu jäävän valitettavan monella ymmärtämättä.

Entäs ne ämpärit?

Hyvän medialukutaidon omaava valveutunut kansalainen on varmaan arvannut jo sen perimmäisen syyn ämpäreiden jonottamiselle, tietysti yhteen asiaan on usein useampikin syy. Perimätiedon mukaan ämpäreitä ei alunperin jonotetu sen takia että himoittaisiin niitä ämpäreitä tai tykättäisiin seisoskella jonossa, vaan sen takia että äänestämällä ei voi vaikuttaa. Se on hiljainen, vuosikymmeniä jatkunut protesti, jota moni ei ymmärrä edes tapahtuvan. Vanha kansa tietää ja on aikanaan yrittänyt tehdä osansa. Ei onnistuttu, joten äänestämisen sijaan jonotetaan ämpäreitä. Siitä kun hyötyy edes sen ämpärin. Tietysti se on leimattu mediassa normaaliälyistä yksinkertaisenpien ämpärifetissiksi.

Kun ymmärtää korruption olevan rakenteellista, ymmärtää myös äänestämisen vaikutusvoiman.

Loppusanat

Tässä selitettiin vain pieni osa siitä mitä tässä maassa todellisuudessa tapahtuu. Jos kaipaat lisää todisteita salaliittoteoriasta nimeltä Korruptio, niin Eläke-Ponzi on toinen verovaroilla virastossa pyörivä kusetus, vaikka se on vissiin jo yleistietoa monelle. Nykypäivän puheisiin ilmestynyt Ättestupa, eli Sukujyrkkämä ja yleinen vanhusten paheksuminen on samanlainen ilmiö kuin mee-töihin-huutelu. Jokainen meistä elää enemmän tai vähän vähemmän omassa kuplassaan ja usein sieltä on hankala nähdä ulos. Voidaan olettaa, että se on suunniteltu juttu.

Kansaa hallitaan usuttamalla kuplat toistensa kimppuun, jolloin jää huomiotta se että näitä kusetuksia pyörittävä taho on tässä se rikollinen, eikä se joka on riippuvainen jostain lakisääteisestä tuesta.

Tässä selitetään miksi Eläke-Ponzin luvut eivät kohtaa: https://www.youtube.com/watch?v=766GSGSO6BM

Osa 4.

Tempputyöllistäminen ja ideologinen työttömyys

Jos ymmärsit edellisen osan linkeistä seuraavat seikat

• valtiovallan toiminta oli tahallista
• se laman kaltainen tila oli keinotekoisesti aiheutettu
• kansa ryöstettiin
• työttömiä luotiin 500 000 lisää
• 60 000 yrityksen ja 14 500 yrittäjän kohtalosta ei sen enempää
• nykyään työttömyys on rakenteellista
• työttömät on kaupallistettu
• siitä huolimatta käytännössä sama porukka on pitänyt valtaa noista ajoista saakka

...sekä niistä seuranneen lopputuloksen, kuulut nyt niihin joilla on hyvä medialukutaito:

Loputon työttömien armeija mahdollistaa työssäkäyvien palkkojen ja oikeuksien loputtoman polkemisen, jota on tehty nyt yli kolme vuosikymmentä. Siitä on tietysti seurannut tämä tila, jossa nyt eletään, eli tila jossa töitä ei piisaa kaikille halukkaille ja jossa työn tekemisestä ei saa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta tekemisen väärtiä korvausta.

Tässä näemme Wikisanakirjan määritelmän, joka pitää paikkansa, mutta josta lukija ei ymmärrä mistä on kyse, koska siitä puuttuu asiayhteys:

Tempputyöllistäminen

"jossain määrin keinotekoista työllistämistä valtion harjoittamana työvoimapolitiikkana, jolla saadaan työttömyystilasto näyttämään paremmalta eli työttömyysluvut matalammiksi; se, että tempputyöllistetään."

Puuttuva asiayhteys ja lopputulos

Työttömyyspalvelut ja koko Piirileikkibisnes on sitä kuuluisaa Tempputyöllistämistä, joka on termi jonka jokainen on kuullut mutta jonka todellinen merkitys on hävitetty kansan tietoisuudesta. Kansan kielelle käännettynä se tarkoittaa verovaroilla pyörivää pitkän aikavälin vedätystä, jossa yhdistyy Clip Joint Scam ja yksi tai useampi ihmisoikeusrikos, sekä nerokkaasti suunniteltu järjestelmä työttömien kaupallistamiseksi, joka on oikeutettu kansan silmissä dehumanisoimalla työttömät.

https://en.wikipedia.org/wiki/Clip_joint

Siksi hallituksen työttömyystoimilla ei ole ollut vielä koskaan minkäänlaista mitattavaa vaikutusta työttömyyteen. Ei ole tarkoituskaan, eivätkä nämä palvelut palvele edes teoriassa työttömien työllistymistä, koska ongelma on oikeiden työpaikkojen puute, ei se etteikö työttömiä kytättäisi tarpeeksi, saati se ettei osattaisi riittävästi piirileikkejä, puhumattakaan mistään töitä välttelevien elämäntapatyöttömien armeijasta. Työpaikkoja ei yksinkertaisesti piisaa kaikille. Se selviää jopa noista työttömyystilastoista joita on uutisoidusti kaunisteltu 90-luvulta asti.

Työttömyyspalveluiden on tarkoitus työllistää ainoastaan ne, joille maksetaan palkkaa työttömien kyttäämisestä ja leikittämisestä. Siksi työttömiltä leikataan, vaikkei sillä olekaan käytännössä minkäänlaista vaikutusta valtion velkaan. Näin luodaan mielikuva siitä että on tehty edes jotain valtion velan korjaamiseksi, ja samalla tietysti edistetään työttömien kurjuutta, joka tietysti näkyy työttömyydellä tienaavien kukkarossa. Mitä ahtaammalle työtön ajetaan, sitä enemmän piirileikit tuottavat ja mitä enemmän työttömiä on, sitä useampi tienaa palkkansa työttömien hyväksikäytöllä. Toki veronmaksajia on oltava myös sopivasti, jotta kuvio toimii kuten se nyt toimii.

Kun lisätään työttömyysrangaistuksia ja luodaan lisää syrjäytyneitä, voidaan tehdä piirileikkien opettamisella entistä enemmän rahaa tulevaisuudessa. Näin luodaan uusia työpaikkoja kurjuudella tiliä tekeville, joka tarkoittaa sitä että veronmaksajissa piisaa kupattavaa. Siksi perustuloa ei tulla tässä maassa näkemään ainakaan niin kauan kuin veronmaksaja maksaa palkan tätä kusetusta pyörittäville. Samalla sairaita ei päästetä sairaseläkkeelle, jotta cv-kurssit täyttyvät, eikä kuntoutettavassa kuntoudu, päinvastoin.

Kuntoutumisen sijasta siellä pussitetaan ruuveja 9€:n päiväpalkalla, jollei sitten käy niin sanotusti joulu ja satu pääsemään johonkin yksityiseen puljuun jossa kuntoudutaan oikeasti. Oikean kuntoutumisen paikkoja tuntuu yhdistävän valitettavan rajallinen lukumäärä, sekä se ettei bisnesmalli perustu valtion maksamaan orjanpitorahaan, joka mahdollistaa koko Piirileikkibisneksen olemassaolon. Noiden "palveluiden" toimivuudesta voisi kirjoittaa vaikka kirjan.

Ideologinen työttömyys

Ideologinen työttömyys on median paisuttelema ilmiö, jolla dehumanisoidaan työttömät ja oikeutetaan työttömien hyväksikäyttö. Sama ilmiö nähdään jokaisessa orjatyövoimaa käyttävässä yhteiskuntajärjestelmässä. Aikanaan Protestantit käyttivät samanlaista narratiivia oikeuttaakseen orjuuden. "Neekerin" väitettiin olevan niin laiska, ettei töitä tehtäisi ollenkaan, jollei olisi orjapiiskureita hyvää hyvyyttään varmistamassa, että töitä tehdään. Protestanttien uskomuksen mukaan kun se työn tekeminen turvasi taivaspaikan.

Työttömiä kyttäävät virastot, kuntouttavat jossa ei kuntoudu ja Piirileikkibisnes ovat vain osa työttömien hyväksikäyttöä. Tunnetuin esimerkki lienee palkkatukilaisia kierrättävät puljut. Toinen esimerkki on 9€-orjuus, jossa joku taho teettää samat työt 9€:n päiväpalkalla työt tekevällä työttömällä, josta aikanaan on maksettu jollekulle toimeentulon mahdollistavaa palkkaa. Tämä porukka pyörittää mm. kaupunkien varikoita.

Ideologinen työttömyys on myös todellinen asia. Jokainen kuntoutettava näkee omin silmin millaiseen touhuun verovaroja käytetään, ymmärsi sen olevan kusetus tai ei. Näin luodaan niitä ideologisia työttömiä. On uutisoitu, että työttömyyspalvelut laittavat työttömän lapsen asemaan, lannistavat ja parhaimmillaan rankaisevat työtöntä työllistymisen edistämisestä esim opiskelemalla.

https://www.ku.fi/artikkeli/4683862-tyottomien-kannustaminen-kaantyy-lannistamiseksi-systeemi-panee-tyottoman-lapsen-asemaan https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/liian-ahkera-tyoton-avautuu-hs-ssa-miksi-minua-rangaistaan-siita-jos-haluan-opiskella-itselleni-lisaa-patevyytta-tyollistyakseni/7065364

Näin siivotaan tilastoja ja pidetään kiinni asiakkaista, joille pakkojuotetaan veronmaksajan maksamaa lantrattua kaljaa. Aktivoitu työtön kun ei näy työttömänä työttömyystilastoissa. Nykypäivän narratiivissa ollaan ruvettu pikkuhiljaa heräämään siihen, että niitä töitä ei saa vaikka kuinka haluaisi ja kauhistellaan kun työpaikkaan saattaa olla parisataa hakijaa. Viitisen vuotta sitten jokaiseen avoimeen paikkaan jossa maksettiin oikeaa palkkaa, oli todellisuudessa aina vähintään 2000 hakijaa, yleensä yli 3000. Siitä olivat yhtä mieltä sekä töitä aktiivisesti hakevat työttömät, että työttömyydellä tiliä tekevät tädit. Voidaan miettiä, että onko se parisataa valkopesua, vai pitäisikö olettaa että suurin osa työttömistä on jo lopettanut työn hakemisen havaittuaan sen hyödyttömäksi. Jos huhupuheisiin on uskominen, niin nykyään niitä hakijoita on moneen paikkaan jo yli 6000.

Lopuksi

Kaikki mitä tässä juttusarjassa kerrottiin mielipidevaikuttamisesta, perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon. Tempputyöllistäminen oli aikanaan myös julkista tietoa, mutta siihen aikaan netti ei ollut vielä yleistynyt. Yrittäessäni tuoda tätä kusetusta julkisuuteen olen törmännyt useampaankin henkilöön, joka on yrittänyt aikanaan samaa, siinä onnistumatta. Mielipidevaikuttamisen voima on väkevä. Moni ei suostu näkemään tätä puolta, vaikka kävisi koko pahoinvointijärjestelmän itse lävitse. En nähnyt itsekään. Se mikä puuttui, oli perustieto siitä kuinka mielipidevaikuttamista käytetään kansan manipuloimiseen.

Nyt Suomi on maa, jossa vallitsee perverssi kastijärjestelmä, jossa ylempi kasti tekee tiliä alemman kastin kurjuudella. Pahoinvointiyhteiskunta, jossa kurjuus on kirjaimellisesti kaupallistettu. Työttömiä on nyt pakko olla riittävästi tai työttömyydellä tiliä tekevät jäävät työttömiksi. Siitä on vastuussa jokainen valtaapitävistä, puolueen nimestä riippumatta. Minun kirjoissani ne ovat niitä loisia.

Nyt tiedetään myös, että valtaapitävät loiset ovat aiheuttaneet jo yhden laman, josta seurasi mm. edellämainittu kusetus. Moni nykypäivän politiikkaa seuraava tuntuu olevan yhtä mieltä siitä, että nyt valmistellaan uutta lamaa.

Osa 3.

Salaliittoteoria nimeltä Korruptio, tekoäly ja realitycheck

Korruptio on Suomessa sekä salaliittoteoria että rakenteellinen ilmiö, riippuen siitä millaisessa todellisuudessa elää. Sen määrittelee nykypäivänä hyvin pitkälti medialukutaito. Näkökulmasta riippuen eletään joko omituisessa lintukodossa jossa mikään palvelu ei toimi älyttömästä verotuksesta huolimatta kunnolla, tai riistokapitalistisessa luokkayhteiskunnassa jossa kurjuus on kaupallistettu.

Suurin virhe on kuvitella valtaapitävän porukan olevan tietämätöntä tai osaamatonta. "Ei osattu, ei tiedetty, ei voitu aavistaa," ovat yleisimpiä tekosyitä joilla korruptiota oikeutetaan. "No kylläpä ne on tyhmiä ja osaamattomia kun eivät ymmärrä itsestäänselvää asiaa!" on juuri se reaktio mitä sillä haetaan. Näin viedään huomio pois niistä oikeista ongelmista.

Valtiomafian johtohahmot ovat pikemmin talousrikollisten kermaa ja hyviä veljiä, joiden rötöstelyä on kustannettu verovaroista jo ties kuinka kauan. Osa siitä tapahtuu julkisesti silmiemme edessä, mutta tuskin kukaan meistä näkee koko kuvaa. En osaa edes kuvitella mitä kaikkea muuta kusetusta pyöritetään verovaroilla, joka ei ole vielä tiedossa, kun nämä jo ennestään enemmän tai vähän vähemmän yleisessä tiedossa olevat ovat niin törkeitä ja häikäilemättömiä virityksiä, ettei niitä voisi edes kuvitella tapahtuvan sivistyneessä yhteiskunnassa.

Valitettava totuus on se, että nykyään luotettava tieto hukkuu kaiken muun sekaan, sekä tietysti se ettei kenelläkään ole aikaa kahlata läpi määräänsä enempää lähteitä. Kirjastossa käyminenkin taitaa olla nykyään jo monelle jossain määrin vieras käsite. Nykyään ongelmana ei ole enää se, etteikö tietoa ole saatavilla, vaan se että sitä on liikaa. Keskittymiskyvyn rajallisen määrän huomioiden eletään vaikeita aikoja, varsinkin nuorten tietoisuuteen taitaa päätyä pääasiassa ne aiheet joista voi tehdä kahdeksan sekunnin tanssivideon.

Tekoäly ja tulevaisuus

Oletan, että heti kun joku keksii kuinka esim tekoälyä hyödyntämällä saadaan koko suhmuroinnin historia esitettävässä muodossa kansan tietoisuuteen, siitä on enää lyhyt matka siihen kun niitä hillotolppia alkaa löytyä, ja onkin vain ajan kysymys koska koko nykyinen pahoinvointimalli korvataan jollain läpinäkyvällä mallilla, joka toivottavasti perustuu hyvinvointiin. Tekoälystä on varmaan siinäkin apua.

Terveydenhuoltojärjestelmä kokee varmasti myös mullistuksen. Voidaan kuvitella tekoälyn saavuttavan lähitulevaisuudessa pisteen, jossa se ohittaa ylipalkattujen vuokralääkärien tason. Jo siinä vaiheessa kun tekoälyllä on pääsy jokaisen potilaan potilashistoriaan ja kyky verrata vaivoja keskenään, ollaan pitkällä. Ehkäpä voitaisiin myös korvata viimein kaikki tyhjänpäiväiset virastot, kun ne olisi totta puhuen voitu korvata jo 80-luvun tekniikalla. Jos siis tosiaan pidetään jotain niinkin tyhjänpäiväistä säilyttämisen arvoisena.

Uusi yhteiskuntamuoto tulisi tietysti suunnitella niin, että se perustuu varmennettavasti hyvinvointiin, ettei pääse käymään niin että ollaan ennemmin tai myöhemmin samassa pisteessä kuin nyt. Ohessa tietysti luodaan uusia työpaikkoja vankeinhoitoalalle tätä edellistä järjestelmää pyörittäneistä koijareista. Ehkäpä tekoälyä voitaisiin hyödyntää tässäkin. Aivopesutekniikoiden opettaminen tekoälylle on vääjäämätön tosiasia joka tulee tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin. Parhaimmillaan se saattaisi olla jopa vastaus psykopaattien paimentamiseen suljetussa ympäristössä. Ehkä tuostakin porukasta saataisiin yhteiskuntakelpoisia muutaman vuoden aivopesulla, vaikkei niitä valtaan parane enää päästää. Huonoimmillaan se päätyy nykyisten valtaapitävien aseeksi kansaa vastaan.

Kun tiedetään Tilastokeskuksen vääristelleen työttömyystilastoja jo vuosikymmeniä, voidaan miettiä että onko meillä luotettavaa tietoa mistään muustakaan. Tiedetäänkö edes paljonko Suomalaisia ylipäätään on?

https://www.salkunrakentaja.fi/2017/07/tyollisyys-tempputyollistaminen/

Realitycheck

Eläke-Ponzi ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, saati ainoa tapa jolla valtiovalta ryöstää kansaa. Näistä kahdesta vajaan puolen tunnin dokumentista ja aihetta käsittelevästä tutkimuksesta käy medialukutaitoiselle selväksi toinen virastoissa pyörivä kusetus. Perehtymällä näihin medialukutaitoinen ymmärtää miksi nykyinen hallitus toimii kuten se nyt toimii ja on aina toiminut. Koko kuvio juontaa juurensa 90-luvulle ja tämä on nimenomaan sitä unohtuvaa tietoa, jonka olemassaolosta keskiverto kansalainen ei ole enää tietoinen. Tässä tarvitaan nyt hieman sitä pitkäjänteisyyttä.

Kusetuksen tausta selviää tästä:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/10/13/laman-kuva-suurtyottomyys-valinta

Aiheeseen liittyvä tutkimus:

https://uu.diva-portal.org/smash/get/diva2:131625/FULLTEXT01.pdf

Monikin epäkohta nykypäivän yhteiskunnassa johtaa noihin aikoihin. Tässä selitetään millainen vaikutus sillä oli työttömyyteen:

https://areena.yle.fi/1-4530598?autoplay=true

Mitä jäi dokkareissa kertomatta? Tässä nähtiin tietysti se valkopesty versio. Oikea vastaus käy ilmi jutun seuraavasta osasta.

Osa 2.

Medialukutaito politiikassa

Otetaanpa esimerkiksi muutama erään nykyään valtaapitävän puolueen poliittisista aseista, jotka olivat julkisuudessa kaikkien nähtävillä mutta joiden ymmärtämiseen vaadittiin medialukutaitoa, ja jotka ovat päässeet jo unohtumaan narratiivista ja siinä ohessa yleisestä tietoisuudesta:

Ase 1.

Joku työkseen valehteleva puhui mediassa "piirileikeillä tienaavista," joka unohtui heti vaalien jälkeen ja jonka saattoi käsittää ainakin kahdella tavalla: joko puhuttiin niistä jotka tienaavat tilinsä piirileikkibisneksellä, tai työttömistä jotka tienaavat piirileikkien opiskelulla hulppean 9€:n kulukorvauksen. Moni ajatteli että tässä puhutaan työttömistä, joilla pukkaa jo ennestään tukia sisään ovista ja ikkunoista, koska sellaisen käsityksen saa median suoltamasta narratiivista.

Todellisuudessa maan hintatasoon suhteutettuna työttömien tuet olivat jo ennestään pohjoismaiden huonoimmat, jopa siihen pisteeseen että EU-direktiivillä säädetty minimitoimeentulo jää toteutumatta, joka poikii tuomioita Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa. Itseasiassa Suomella on jo enemmän tuomioita ihmisoikeusrikoksista kuin kaikilla muilla pohjoismailla yhteensä ja joita uudet leikkaukset tulevat tietysti poikimaan lisää. Minimitoimeentulon kuuluminen EU-direktiivillä säädettyihin ihmisoikeuksiin on myös seikka, joka jotenkin tuppaa usein unohtumaan median suoltamasta narratiivista.

Ase 2.

Maahanmuuton kaupallistaminen on asia, josta eräs pitkään valtaapitänyt puolue jäi aikanaan kiinni ja jota tämä edellämainittu puolue käytti poliittisena aseenaan. Tästäkään ei ole puhuttu sanaakaan enää sen jälkeen kun päästiin vallankahvaan kiinni. Koko aihe katosi narratiivista ja sitä myötä nopeasti myös yleisestä tietoisuudesta.

Maahanmuuton kaupallisuus ("ne tienaa tällä") kuitenkin selittää mm. sen, miksi niitä rajoja on aina niin kovin hankala saada tarpeen vaatiessa kiinni. Samat puljut, jotka opettavat työttömille piirileikkejä, ovat myös vastuussa "kotouttamispalveluista," jotka nekin hoidetaan opettamalla piirileikkejä. Kumma juttu kun ei kotiuduta, kun heti ensimmäisenä nähdään millaista touhua maassa pyöritetään verovaroilla. Tämä mielenkiintoinen toimiala, joka ilmestyi kun työttömyyspalvelut yksityistettiin joskus 2014 tienoilla sopivasti ennen pakolaistulvaa, on tehnyt koko olemassaolonsa ajan huipputulosta.

Ase 3.

Joku työkseen valehteleva puhui mediassa Koiviston Konklaavista, ja kuinka siitä vastuussa olevat tahot tulisi saattaa viimein vastuuseen. Koko termi on monelle tuntematon ja se varmaan ohitetaan olankohautuksella, eihän Koivistossa mitään vikaa voinut olla, pystytetäänhän sille patsaitakin. Koiviston Konklaavi on varsin perehtymisen arvoinen mutta valitetavan syvä kaninkolo.

En edes yritä summata tuota kuviota. Riittää kun tiedät, että kyseessä on hyvin todennäköisesti Suomen oikeushistorian suurin epäkohta, josta ei ole tuomittu ikinä ketään. Ymmärrän kaiken tässä juttusarjassa kerrottavan rikkovan monen todellisuustajua siihen pisteeseen, että on parempi olla käsittelemättä tätä tässä yhteydessä. Menee niin överiksi, että kognitiivinen dissonanssi triggeröityy varmasti. Jos siltä tuntuu, niin aiheesta löytyy lisää netistä/kirjastosta hakusanoilla 90-luvun Pankkikriisi, mutta siinä vaaditaan lukijalta tietysti sekä medialukutaitoa että pitkäjänteisyyttä.

Ase 4.

Politisoitunut poliisi ei tutki tiettyjen tahojen rötöstelyä, eikä syyttäjä syytä.

Ase 5.

Rajat-kii.

Summa summa rum

Kolme ensimmäistä seikkaa ovat poliittisena aseena ennennäkemättömän järeitä. Neljännen voi ohittaa harhaisena huuteluna, vaikka se pitääkin paikkansa. Viides vetoaa tehokkaasti yksinkertaisemman porukan aatteisiin ja vie samalla massojen huomion pois noista muista aseista. Jos mikä tahansa noista kolmesta ensimmäisestä aseesta olisi tuotu mediassa esille niin, että tavallinen tallaaja ymmärtää mistä puhutaan, olisi hallituksessa vain ja ainoastaan sen julki tuonut puolue. Uhoamisesta huolimatta nämä kaikki aseet kuitenkin unohtuivat heti kun päästiin vallankahvaan kiinni ja epäkohtiin puuttumisen sijaan pikemminkin omaksuttiin puolueen asema osana valtaapitävää järjestäytynyttä rikollisuutta. Mitä tästä voidaan päätellä?

No nyt nekin "tienaa tällä."

Ne jotka ymmärsivät mistä noissa edellämainituissa poliittisissa aseissa oli kyse, pitivät niitä käyttänyttä puoluetta varmasti viimeisenä toivona saada joku muutos aikaiseksi äänestämällä. Koko kuvio oli suorastaan nerokas. Medialukutaidosta riippuen noista poliittisista aseista saattoi saada useampaakin käsitystä ja samalla osalle ne menivät osittain tai kokonaan yli hilseen. Suurimmalle osalle tuntui jäävän mieleen nimenomaan se rajat-kii-osa, kuten oli varmaan tarkoituskin. Näin voitiin lyödä lopuksi päälle rasismileima, joka estää järjellisen keskustelun mistä aiheesta tahansa. Siinä nähtiin katsotaan-samaa-leffaa-mutta-nähdään-eri-juoni-ilmiö, sekä tietysti mielipidevaikuttamista parhaimmillaan.

Nykypäivänä naureskellaan kuinka valtaan pääsi kasa osaamattomia rasisteja, väkivaltarikollisia ja se yksi heppu jonka touhuista en edes sano mitään, lähinnä hyönäyttämällä rasistista-reppana-äänestäjää lupaamalla rajat-kii, että niitä mahtaa nyt sitten harmittaa kun luvattiin myös ettei kaikkein huonoimmassa asemassa olevilta leikata ja tehtiin juuri päinvastoin kuin oli luvattu. Vaikka kurjuutus kohdistuu yläluokkaa lukuunottamatta koko kansaan, sillä ei ole niin väliä kunhan tätä porukkaa äänestäneet kärsivät.

Medialukutaitoisen todellisuudessa kuvio oli hieman monimutkaisempi ja siinä petettiin koko kansa. On tärkeää nähdä sen vasemmisto/oikeisto-ajattelun ulkopuolelle, eikä lähdekritiikki tarkoita sitä että seurattaisiin vain sitä puolta joka edustaa sitä omaa poliittista näkökantaa, päinvastoin. Nykyään kumpikin puoli suoltaa fiktiota, eikä meillä edes ole ollut varsinaista vasemmistoa enää sen jälkeen kun Vasemmistoliitto ei ole ollut mukana kuvioissa. Medialukutaitoisen todellisuudessa meillä on vain kahdenlaisia poliitikoita, niitä jotka suhmuroivat ja niitä kumileimasimia jotka antavat sen tapahtua.

Mainittakoon lopuksi se, että minä en kuulu näihin äänestäjiin. Minä jonotan ämpäreitä.

Tässä 5-osaisessa juttusarjassa käsitellään medialukutaidon vaikutusta Suomalaisen todellisuuskuvaan, sitä kuinka meitä manipuloidaan ja samalla selviää miksi korruptiosta puhutaan Suomessa lähinnä salaliittoteoriana. Aihe on valitettavan monitahoinen ja siihen liittyy monta asiaa, jotka olisi ollut hyvä käydä kaikki läpi samassa yhteydessä. Valitettavasti nykypäivänä jokaisen keskittymiskyky on koetuksella. Koitan supistaa laajan aiheen mahdollisimman pieneen läjään käyttämällä muutamaa esimerkkiä ja tuon samalla esille yhden virastoissa pyörivän vedätyksen, jonka olemassaolosta suurin osa kansasta ei ole enää tietoinen, vaikka meistä jokainen on kuullut sen nimen. Jos käytetyt esimerkit triggeröivät kognitiivista dissonanssiasi, tiedät olevasi mielipidevaikutuksen uhri. Kun ymmärtää mitä valtiovalta touhuaa verovaroilla, ymmärtää myös kaiken olennaisen politiikasta ja sitä myötä vallitsevasta yhteiskuntajärjestelmästä. Elän toivossa että osassa lukijoista heräisi mielenkiinto perehtyä näihin asioihin omatoimisesti.

Medialukutaito on nykypäivänä taito jonka merkitystä ei voi liioitella. Se määrittelee pitkälti sen millaisessa todellisuudessa meistä itse kukin elää. Todellisuus kun on nykyään valitettavan subjektiivinen käsite. Eletään ihmeellisiä aikoja. Valtamedia suoltaa vähän väliä puhdasta fiktiota ja siitä huolimatta suuri osa kansasta kuvittelee uutisten olevan täyttä totta. Medialukutaito tuntuu olevan sellaisessa todellisuudessa eläville salaliittoteoria. Politiikka taas on todellisuuskuvasta huolimatta kuiva ja tympeä aihe. Politiikkaan perehtyminen on kuitenkin nyt tärkeämpää kuin koskaan, koska se vaikuttaa meistä jokaisen kurjuuteen.

Osa 1.

Kuinka meitä johdetaan harhaan

Nykypäivänä valtaapitävien korruptiosta uutisoidaan säännöllisesti, mutta tämä suhmuroinnin historia katoaa mielistä nopeasti. Nämä uutiset katoavat myös netistä. Toinen asiaan vahvasti liittyvä ilmiö on katsotaan-samaa-leffaa-mutta-nähdään-eri-juoni-ilmiö. Samoja uutisia lukemalla voidaan ymmärtää kaksi täysin eri, joskus jopa toisensa poissulkevaa, käsitystä. Samaa ilmiötä nähdään toki muuallakin kuin mediassa. Osa kansasta elää edelleen lintukodossa kun taas toisten todellisuudessa ne linnut on jo tapettu ja myyty kansainvälisille sijoittajille.

Kuinka suhmuroinnin historia katoaa

Jatkuva uutisointi suhmuroinnista saa ajattelemaan, että "no tää on taas tätä," "maan tapa," jne, eli se nähdään politiikkaan kuuluvana osana, jolle ei mahdeta oikein mitään. Kun jatkuvasti suolletaan uutisia suhmuroivan poppoon uusista urotöistä, niin siitä seuraa jonkinlainen ähky. Koko poliittista teatteria ei edes haluaisi seurata, mutta tuntee sen ainakin jossain mittakaavassa välttämättömäksi kun ymmärtää mitä on panoksena, ymmärsi sitten taustalla pyöriviä kusetuksia tai ei.

Tätä työkseen valehtelevaa porukkaa on vastenmielistä seurata, katsoi asiaa miltä kantilta tahansa. Jokainen tietää sen kylmän virneen ja tyhjän katseen, joka nähdään toistuvasti tämän porukan naamalla. Siinä nähdään miltä näyttää kun empatiaa tuntematon henkilö yrittää hymyillä. Ei tarvita psykologia kertomaan että tuossa porukassa on jotain vialla. Se tunne jota tunnet katsoessasi sitä irvokasta hymyä, on alitajunnasta kumpuava primitiivinen vaisto joka kertoo olennaisen. Psykopaatteja on useampaa sorttia. Median glorifioimat sarjamurhaajat ovat pieniä tekijöitä, jos verrataan niitä tähän porukkaan joka tietoisesti edistää hallitsemansa kansan kurjuutta. Tästä myöhemmin lisää.

Mielipidevaikuttamisen ammattilaiset ymmärtävät mitä täällä tapahtuu. Korruptiosta säännöllisesti uutisoidessa nähdään jonkinlainen media-avusteinen jatkuvalla suhmuroinnilla ja siitä kiinni jäämisellä itseään toistava variaatio aivopesutekniikasta, joka tunnetaan nimellä Information Flood, jolla johdetaan samalla kansaa harhaan ja jolla media ilmeisesti tienaa edelleen niin paljon, että voi suoltaa fiktiota vaikka luottamus mediaan on nykypäivänä pohjalukemissa. Tässä nähdään myös usein katsotaan-samaa-leffaa-mutta-nähdään-eri-juoni-ilmiö.

Jokaisessa korruptiota käsittelevän uutisen kommenteissa nähdään aina joku joka ei ymmärtänyt lukemaansa ja kaipaa raivokkaasti lähteitä korruption olemassaololle. Nämä sankarit kertovat seuraavansa mediaa säännöllisesti, ja ovat vahvasti siinä uskossa, ettei hyvinvointiyhteiskunnan rippeitä olla ajamassa alas ja korruptio on tietysti salaliittoteoria, jonka olemassaololle ei ole minkäänlaisia todisteita. Herää tietysti kysymys, onko tämä porukka tosissaan niin ymmärtämättömiä, vai tapahtuuko tässä tietoista mielipidevaikuttamista.

Jokatapauksessa salaliittoteoria on nykypäivän yleispätevä Hitler-kortti, jota voi käyttää myös itseensä. Oman todellisuuskuvan vastaisen tiedon julistaminen salaliittoteoriaksi on helppo tapa pitää todellisuuskuva särkymättömänä.

Miten mielipidevaikuttaminen toimii ja yleisimmät tekniikat

Floodaus

Jatkuva uutisointi suhmuroinnista hävittää nopeasti mielistä ne aikaisemmat touhut, kun jatkuvasti nähdään saman loopin toistuvan ja on aina uusi tapaus josta raivostua: koijarit suhmuroivat työkseen -> osa koijareista kompastuu hillotolppiinsa ja jää kiinni -> media raportoi (edustamastaan poliittisesta suuntauksestaan riippuen) enemmän tai vähän vähemmän valkopestyn version tapahtuneesta -> asiaa vatvotaan hetki, kunnes tulee uusi kohu joka vie huomion pois edellisestä ja looppi alkaa alusta. Ennemmin tai vähän myöhemmin ei jakseta enää edes raivostua ja suhmurointi hyväksytään maan tapana, jolle ei mahdeta mitään.

Valkopesu

Valkopesun jokainen varmaan ymmärtää, sillä tarkoitetaan sitä että uutisoidaan laimennettu versio tapahtuneesta. Jos jutusta välittyy rivien välistä sellainen tunne että "taas jäätiin kiinni suhmuroinnista, mutta tämä tapaus oli varmasti se viimeinen joka suhmuroi," niin voidaan olettaa että kyseinen lähde edustaa samaa poliittista ryhmittymää, jolloin voidaan myös olettaa että kyseessä on hyvin todennäköisesti jollain tavalla valkopesty uutinen.

Gaslighting

Ehkäpä räikein esimerkki median mielipidevaikuttamisesta on tekniikka nimeltään Gaslighting. Se tarkoittaa sitä että viedään huomio tavalla tai toisella pois faktoista ja tietysti myös sitä että ajetaan samalla omaa narratiiviaan.

Ideologisena työttömänä julkisuuteen noussutta kirjailijaa käsittelevät jutut ovat hyviä esimerkkejä gaslightaamisesta. Ei tarvitse kuin sisällyttää "ideologisesti työtön" otsikkoon, ja yhtäkkiä kaikki työttömät kuuluvat edellämainittuun ryhmään, jolloin kaikki kurjuutus on heti oikeutettu. Kun samaa narratiivia on suollettu vuosia, se mielikuva töitä välttelevien armeijasta on muodostunut jo ennestään, sitä vahvistetaan otsikolla ja samalla yritetään herättää lukijassa tunneperäinen reaktio.

Suuri osa lukijoista edes lue juttua siihen asti missä kerrotaan ettei Ossi ole työtön, vaan apurahalla työskentelevä kirjailija joka käytti mediaa hyväkseen kirjansa markkinoinnissa esiintymällä "ideologisesti työttömänä," ja tuli siinä samalla eläväksi todisteeksi äärimmäisestä pahuudesta: töitä välttelevien työttömien armeijan olemassaolosta.

Moni niistä harvoista joka viitsii lukea koko jutun, tuntuu ajattelevan kuinka kamalaa on kun tämä paha työtön on väärinkäyttänyt tukijärjestelmää kirjoittamalla kirjan eläessään työttömyystuilla, ja mokoman pitäisikin maksaa ne tuet takaisin siltä ajalta, eihän työtön saa tehdä työtä ja nostaa samalla tukia. Samalla tietysti unohtuu se, että minimitoimeentulo on EU-direktiivillä säädetty ihmisoikeus ja ehkä muutama muukin asia.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/79f070aa-3642-41b5-a68f-82f791224a2d

Lintukotopropaganda

Lintukotopropaganda on keksimäni termi uutiselle, jossa raportoidaan jonkun kokemasta yleisestä kurjuudesta, mutta juttu on tarkoituksella kirjoitettu niin, että rivien välistä välittyy lintukotonarratiiviin sopiva kuva: joo huonosti menee, mutta se johtuu tämän yksilön hölmöistä valinnoista. Ihan oma vika. Eihän Suomessa nyt muuten voisi olla asiat kenelläkään huonosti, koska Suomi on hyvinvointivaltio ja lintukoto. Jotkut käyttävät näistä jutuista nimitystä Ragebait, jolla farmataan vihaklikkauksia, mutta joka on vain osa totuudesta. Näissä uutisissa nähdään aina gaslightaamista.

Irrallinen asiayhteys

Kun yksittäinen lause irroitetaan asiayhteydestä, voidaan kääntää asia päälaelleen. Se voidaan tehdä joko johtamalla huomio sivuun, tai esimerkiksi uutisoimalla asiayhteydestä irroitettua videoklippiä koko totuutena. Hyviä esimerkkejä sellaisista ovat Trumpin aikakaudella tunnetuksi tulleet Fine People- ja Drinking Bleach-hoaxit, jotka uutisoitiin Suomessakin täytenä totena ja joilla oli varmasti rapakon tuollapuolen merkittävä vaikutus politiikkaan. Voisi jopa sanoa, että ilman näitä (ja muutamaa muuta totuutena uutisoitua hoaxia) Bidenin valtakausi olisi saattanut jäädä kokonaan näkemättä.

Itse itsensä debunkkaavat uutiset ja puhdas fiktio

Meitä johdetaan harhaan myös itse itsensä debunkkaavilla uutisilla, sekä puhtaalla fiktiolla jonka debunkkaaminen jää medialukutaitoisten tehtäväksi. Itsensä debunkkaavassa uutisessa on raflaava klikkiotsikko ja lopussa lukee jotain tyyliin "otsikon väite saattaa ehkä olla niin kuin väitettiin, mutta todellisuudessa siitä ei edes ole täyttä varmuutta." Näin muodostuu valheellinen mielikuva kaikille jotka lukevat pelkän otsikon, tai eivät lue juttua loppuun asti.

Hyvä esimerkki medialukutaitoisten debunkattavaksi jäävästä fiktiosta nähtiin taannoin hallituksen työttömyystoimista uutisoidessa. Ensin uutisoitiin, että hallituksen työttömyystoimilla ei ollut taaskaan minkäänlaista vaikutusta. Seuraavalla viikolla sama lehti uutisoi että työllisyysaste on viimein saavuttanut hulppean 75% tavoitteen ja on ennätyslukemissa. Todellisuudessa se ensimmäinen juttu oli oikeassa eikä Marinin hallituksen työttömyystoimilla ollut minkäänlaista mitattavaa vaikutusta työttömyyteen, vaan se myöhemmin uutisoitu vaikutus meni totuttuun tapaan virhemarginaaliin.

Trumpin aikakaudella termi Fake News tuli massojen tietoisuuteen, ja jolloin ajateltiin sen koskevan vain Jenkkejä. Todellisuudessa fiktiota on suollettu Suomessakin jo ties kuinka kauan.

Valtamedia on muuten hanurista

Koko valtamedia edustaa jotain poliittista tahoa ja joita kaikkia yhdistää osittain yhteinen narratiivi: Suomi on lintukoto, Suomi on maailman toiseksi vähiten korruptoitunut maa ja sitten joululomalla kansan ollessa glögipäissään uutisoidaan ohimennen että Suomessa korruptio on rakenteellista.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b4709315-42c5-4cf5-a3e5-fe334c7bf0ac

Jos jutusta jää kuva, että tässä on nyt tunnettu koijari höpisemässä niitä näitä, niin juuri se siinä on tarkoituskin. Sillä viedään uskottavuus otsikon väitteeltä, joka oli tässä tapauksessa se olennainen asia. Voidaan miettiä onko se tunnettu koijari juuri oikea henkilö kertomaan otsikosta välittyvän faktan. On kohtuullista olettaa, että jutussa käytettiin ihan tarkoituksella huonoja esimerkkejä rakenteellisesta korruptiosta. Jutussa yhdistyy mukavasti valkopesu, gaslightaaminen ja lintukotopropaganda.

Usein lukemalla otsikon lisäksi ensimmäisen ja viimeisen kappaleen, saa selville debunkkaako juttu itsensä, sekä saa riittävän kokonaiskuvan siitä millaista narratiivia ajetaan, jonka perusteella voi päättää kannattaako loppua edes lukea. Toisaalta on myös hyvä kiinnittää huomiota siihen millaista narratiivia mikäkin media suoltaa. Hyvän medialukutaidon omaavan yksilön pitäisi osata poimia faktat sieltä fiktion joukosta, ja olettaa että nekin voidaan debunkata lähitulevaisuudessa, kuten usein käy.

--

Kaipaan lähinnä faktoihin perustuvaa debunkkaamista. En jaksa uskoa olevani ainoa joka on perehtynyt näihin aiheisiin siitä asti kun Feikkiuutiset tulivat julkiseen tietoisuuteen. Jos ainoa argumentti on:

• salaliittoteoria xD
• liian pitkä en lukenut xD
• epätoivoista gaslightaamista
• nimittelyä
• asiayhteydestä irroitettu halventavaan sävyyn kirjoitettu tiivistelmä

..niin voit jättää postaamatta.

Loput osat postataan lähitulevaisuudessa joko tänne tai jonnekin muualle, riippuen lähinnä siitä tuleeko bannit hienosti perustellulla argumentilla SE ON SALALIITTOTEORIA! kuten muutamasta muusta paikasta...